Sana sinulle -arkistolue jo julkaistuja tekstejä
Sana Sinulle 24.9.2023
Tämän sunnuntain aiheena on: Jeesus antaa elämän. Tätä sunnuntaita on kutsuttu
evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan.
Päivän teksti on Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 11: 21–45
Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.” Jeesus sanoi: ”Veljesi nousee kuolleista.” Martta vastasi: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.” Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” ”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.”
Tämän sanottuaan Martta palasi kotiin, kutsui sisartaan Mariaa ja sanoi hänelle kahden kesken: ”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.” Kuullessaan sen Maria heti nousi ja lähti Jeesuksen luo. (Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siellä, missä Martta oli hänet tavannut. Kun juutalaiset, jotka olivat talossa lohduttamassa Mariaa, näkivät tämän äkkiä nousevan ja lähtevän ulos, he menivät perässä, koska arvelivat hänen olevan menossa haudalle itkemään.)
Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria vaipui hänen
jalkoihinsa ja sanoi: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, jotka hekin itkivät, syvä liikutus valtasi hänet, ja hän kysyi: ”Missä hänen hautansa on?” ”Herra, tule katsomaan”, he vastasivat. Jeesus itki. Juutalaiset sanoivat: ”Katsokaa, kuinka rakas Lasarus hänelle oli.” Mutta jotkut heistä sanoivat: ”Kun hän pystyi avaamaan sokean silmät, eikö hän myös olisi voinut estää Lasaruksen kuoleman?”
Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle. Se oli luola, jonka suulla oli kivi. ”Ottakaa kivi pois”, käski Jeesus, mutta Martta, vainajan sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää.” Jeesus vastasi: ”Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?”
Kivi otettiin pois. Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.”
Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
Päivän evankeliumiteksti alkaa tilanteesta, jossa Jeesus on saapunut ystäväperheensä luokse. Tuohon perheeseen kuuluivat sisarukset, Martta, Maria ja Lasarus. Jeesus oli kutsuttu paikalle, koska Lasarus oli sairastunut vakavasti ja ennen kuin Jeesus saapui paikalle, oli Lasarus kuollut ja hänet oli keritty hautaamaankin ja väkijoukko vietti sikäläistä muistotilaisuutta itkien ja murehtien Martan ja Marian kodissa Jeesuksen saapuessa paikalle.
Tavatessaan surevan Martan Jeesus saa häneltä vähän kuin moitteita siitä, että hän ei ollut tullut paikalle parantamaan Lasarusta vaan oli viivytellyt matkalla ja sen takia oli Lasarus kuollut. Martta kuitenkin oli oppinut luottamaan Jeesukseen ymmärtäen hänen kykenevän asioihin, jotka olivat vain Jumalalle mahdollisia ja sanoi hänelle: Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.”
Jeesus vastasi Marialle muistuttaen, että Lasarus tulisi nousemaan kuolleista ja Marttakin totesi tietävänsä, että viimeisenä päivänä koittaisi ylösnousemus ja sinä päivänä hänen veljensäkin nousisi kuolleista. Vähän kuin yllättäen Jeesus kertoi hätkähdyttävän tiedon, Jeesus antoi suorastaan uskomattoman lupauksen: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.
Jeesuksen sanojen mukaan jokainen häneen uskolla turvaava saa iankaikkisen elämän, vaikka joutuukin kohtaamaan maallisen ruumiinsa kuoleman. Tuo iankaikkinen elämä alkaa jo tässä ajassa ja jatkuu kuoleman jälkeen, kun ihmisen kuolematon sielu jättää kuolleen ruumiin ja pääsee Jumalan luo taivaaseen ja viimeisenä päivänä ylösnousemuksen koittaessa annetaan myös uusi kuolematon ruumis tämän katoavaisen ja vajavaisen tilalle. Jeesus kysyy Martalta: Uskotko
tämän?” ”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.”
Olemme tottuneet ajattelemaan Marttaa keittiössä puuhailevaksi käytännön naiseksi, mutta ainakin itseäni hän hämmästyttää syvällisellä uskollaan. Hän tiesi Jeesuksen Messiaaksi, Jumalan pojaksi, profeettojen jo vuosisatoja ennustamaksi Vapahtajaksi, jolle mikään ei olisi mahdotonta.
Seuraavaksi siirrymme katsomaan mitä tapahtuu, kun Maria saa kuulla Jeesuksen tulosta paikalle: Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria vaipui hänen jalkoihinsa ja sanoi: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Itkevän Marian ja hänen seurassaan olevan itkevän väkijoukon nähdessään meille kerrotaan, miten Jeesuskin järkyttyi ja itki. Itseäni on aina puhutellut se, miten Jeesuskin itki siitä huolimatta, vaikka hän tiesi herättävänsä Lasaruksen kuolleista.
Kun Jumala loi ihmisen, hän loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi silloin myös tunteet. Tunteet, jotka on tarkoitettu elettäviksi, estämättä niitten näkymistä. Jeesus halusi päästä Lasaruksen haudalle ja halusi, että haudan sulkeva kivi otettaisiin pois. Martta koetti estellä häntä ja perusteli sitä käytännön ihmisen järkevin perustein: ”Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää. Ruumis haisisi jo järkyttävältä ja olisi vielä järkyttävämpää katsottavaa osaksi jo mädäntyneenä.
Jeesukselle Jumalan poikana sekään ei kuitenkaan olisi este. Jeesus oli antanut Lasaruksen kuolla, jotta voisi herättää hänet kuolleista ja siten osoittaa voimansa herättää jopa kuolleen, osoittaa voiman, joka on yksin Jumalalla. Kun kivi oli otettu pois, Jeesus rukoili ääneen Jumalaa: ”Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.”
Päivän evankeliumiteksti päättyy seuraaviin sanoihin: Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen. Kun Jeesus puuttui tapahtumiin, kuolema muuttui elämäksi. Tämän sunnuntain aiheen mukaisesti Jeesus antoi Lasarukselle elämän ja muillekin häneen uskoville hän antaa elämän. Turvaa sinäkin uskossa Herraan Jeesukseen, kuoleman vallan voittajaan ja iankaikkisen elämän antajaan. Ketään hänen luokseen tulevaa hän ei aja pois vaan toivottaa tervetulleeksi iankaikkiseen elämään hänen seurassaan.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 17.9.2023
Tämän pyhän aiheena on Jumalan huolenpito
Päivän psalmi Ps. 86:1, 3–7:
Herra, kuule rukoukseni, vastaa minulle,
minä olen köyhä ja avuton.
Herra, armahda minua!
Kaiken päivää huudan sinua avukseni.
Minä ylennän sydämeni sinun puoleesi.
Täytä palvelijasi ilolla!
Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi,
runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille,
jotka sinua avuksi huutavat.
Kuule minun rukoukseni, Herra,
ota vastaan avunpyyntöni.
Sinua minä hädässäni huudan,
ja sinä vastaat minulle.
Psalminkirjoittaja on laitettu pienelle paikalle. Hän kokee itsensä köyhäksi ja avuttomaksi ja pyytää Jumalaa auttamaan, hän suorastaan huutaa Jumalalle kaiken päivää, siis koko ajan. Kun ihminen on todella suuressa hädässä, pudottuaan vaikkapa jäihin, hän huutaa apua ja hän ei lakkaa huutamasta ennen kuin avunhuutoon vastataan.
Tekstistä voimme nähdä, ettei tämä huutaja ollut liikkeellä ensimmäistä kertaa, koskapa hän oli havainnut Jumalan hyväksi ja armolliseksi, Jumalaksi joka jakaa runsain mitoin armoaan ja anteeksiantamustaan jokaiselle joka häntä avuksi huutaa.
Tämän havainnon pohjalta psalmin kirjoittaja uskalsi ylentää sydämensä Pyhän Jumalan puoleen huutamaan apua ja hän tiesi, ettei Jumala milloinkaan aja ketään hänen puoleensa tulevaa pois vaan vastaa hänelle ja tuo avunhuutajalle avun ja ilon.
Psalmissa 27, jakeesta 10 sanotaan: Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.
Virsi 341
1. Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani olen saanut tuntea.
Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä.
Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä.
2. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä.
Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä.
Kiitos, kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi.
Kiitos, että synneistäni vapahtavi Poikasi.
3. Kiitos sulle jokaisesta elämäni hetkestä.
Kiitos päivän paistehesta niin kuin pimeydestä.
Kiitos sulle taisteluista, rististäkin, Jumalain.
Kiitos, että aina muistat, autat mua tuskissain.
4. Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen.
Kaikesta, oi Herra, sulle annan ikikiitoksen!
Jaakko Antola
Sana Sinulle 10.9.2023
Tämän pyhän aiheena on kiitollisuus.
Päivän psalmista 136 jakeet 1–9, 25–26.
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä.
Iäti kestää hänen armonsa.
Kiittäkää jumalien Jumalaa!
Iäti kestää hänen armonsa.
Kiittäkää valtiaitten valtiasta!
Iäti kestää hänen armonsa.
Hän yksin tekee suuria ihmetekoja.
Iäti kestää hänen armonsa!
Hän on taitavalla kädellään tehnyt taivaan.
Iäti kestää hänen armonsa!
Hän on levittänyt maan vetten päälle.
Iäti kestää hänen armonsa!
Hän on tehnyt suuret valot.
Iäti kestää hänen armonsa!
Hän teki auringon hallitsemaan päivää.
Iäti kestää hänen armonsa!
Hän teki kuun ja tähdet hallitsemaan yötä.
Iäti kestää hänen armonsa!
Hän antaa ravinnon kaikille luoduille.
Iäti kestää hänen armonsa!
Kiittäkää taivaan Jumalaa!
Iäti kestää hänen armonsa!
Omassa elämässäni tuntuu usein unohtuvan kiitollisuus. Pähkäilen usein sitä mikä meni pieleen ja
sitä mikä on huonosti.
Psalminkirjoittaja muistuttaa, että kiitoksenkin aiheita löytyy; Jumala on hyvä, valtiaitten valtias,
jumalien Jumala ja ihmeittentekijä vailla vertaa. Hän on tehnyt ja asettanut paikoilleen vedet, maan
ja taivaan ja laittanut planeetat kiertämään radallaan niin, että meillä on yö ja päivä.
Tämän lisäksi hän antaa ravinnon kaikille luoduille ihmeellisellä voimallaan ja kaiken suurimpana
kiitoksen aiheena, että tämä suuri ja Pyhä Jumala on armollinen, eikä hänen armollisuutensa lopu
vaan kestää iäti.
Paljon on aihetta kiitokseen! Arjen haasteisiinkin löytyy Filippiläiskirjeestä luvusta 4 hyvä neuvo:
Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.
Virren 462 sanoin:
1. Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan
ja suojan ainaisen! Hän, Isä, rakkahasti ain vaalii luotujaan, ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan.
2. Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa.
Hän onneen meidät ohjaa, myös aikaan vaikeaan. Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan?
3. Siis kiitos, Herra taivaan, kun lahjas meille toit ja päivän työhön, vaivaan taas puhtaan leivän soit. Suo, että ilomielin myös jaamme leipämme ja sydämin ja kielin sua lakkaamatta kiitämme.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 3.9.2023
LÄHIMMÄINEN
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 5: 43-48
Jeesus sanoi:
”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille:
rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne
lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette?
Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on?
Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on
täydellinen.”
Päivän aiheena on lähimmäinen. Jeesus muistutti myös meitä siitä, miten meidänkin tulisi hänen esimerkkinsä mukaan kohdella arjessa kohtaamiamme ihmisiä eli lähimmäisiämme. Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.
Päivän tekstissä Jeesus muistuttaa meitä miten paljon Jumalan toiminta eroaa inhimillisestä
tavasta toimia ja miten eri tavalla Jumala kohtelee ihmisiä kuin me ihmiset kohtelemme toisiamme.
Jeesus käskee rakastaa myös niitä joita me luontaisesti inhoamme ja vihaamme eikä vain niitä, joilta saamme vastarakkautta ja hyväksyntää. Jeesus muistuttaa, että ei siinä ole mitään kiitettävää, jos olemme vain niitä kohtaan ystävällisiä, jotka ovat sitä meitä kohtaan, siinähän me tavallaan vain varmistamme saavamme takaisin hyväntekemisemme, tavallaan ansaitsemme omilla teoillamme hyvän kohtelun meitä kohtaan.
Sen sijaan Jumala, joka on täydellinen, antaa aivan toisenlaisen mallin. Hän antaa sateen ja
auringon tuoman elämän kaikille, ansaitsi sitä tai ei. Jumala rakastaa jokaista ihmistä, ansaitsi kohde tätä tai ei. Tästä rakkaudesta meille kerrotaan Raamatun pienoisevankeliumiksi kutsutussa kohdassa näin: (Joh.3:16) Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Jokaiselle Jeesukseen turvaavalle Jumala hyvyydessään tarjoaa, maallisten tarpeiden lisäksi myös iankaikkista elämää hänen yhteydessään, kadotuksen sijaan. Kadotus tarkoittaa ikuista eroa Jumalasta. Iankaikkinen elämä puolestaan ”alkaa jo täällä maitten päällä ja jatkuu iäti taivaassa”, niin kuin eräässä hengellisessä laulussa hyvin sanotaan. Tätä kaikkea hän tarjoaa yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen sovitustyön takia. Tätä maailman suurinta aarretta Jumala tarjoaa jokaiselle jolle se kelpaa, kysymättä miten on elämä onnistunut, mitä on saanut aikaan tai miten suuri on usko. Ethän ystäväni kieltäydy tästä tarjouksesta.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 20.8.2023
Kirkkopyhän aihe on ITSENSÄ TUTKIMINEN.
Se on oikeastaan tärkeintä jokaiselle kristitylle elämän kulussa. Psalmin 51 otsake on Katumuspsalmi, Langenneen rukous, Daavidin virsi. Jumalan Kansan Pyhä Raamattu nimeää
Katuvan Rukous ja Uusin Käännös "MINÄ TUNNUSTAN SYNTINI". Tämä
tarkoittaa jokapäiväistä Rukousta. Hyvä olisi opetella koko psalmi ulkoa.
Jae 8: "Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden." (1992-käännös:"Ilmoita siis minulle viisautesi!")
"Oi sitä Jumalan rikkauden ja VIISAUDEN ja tiedon syvyyttä!" (Room.11:33")
"- tuntemaan Jumalan salaisuuden, KRISTUKSEN, jossa kaikki VIISAUDEN
ja TIEDON aarteet ovat kätkettyinä." (Kol.2:3)
Päivän psalmin jae 12 olkoon loppurukouksemme: "Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki."
Siunaavin ajatuksin
Auri
Sana Sinulle 13.8.2023
Ps.81:9-17 on valittu psalmitekstiksi "ETSIKKOAIKOJA"-kirkkopyhälle.
Psalmi on "JUHLAVIRSI;JOSSA KANSAA VAROITETAAN UNHOTTAMASTA HERRAA." (v.1938)
"RIEMUITSE, ISRAEL JA KUULE HERRAA!" (v.1992).
Se on viininkorjuulaulu, Asafin virsi, jota säestetään gatilaisilla soittimilla. Päivän teksti alkaa jakeella 9: "Kuule kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!" Heillä ei pidä olla vieraita jumalia, koska Israelin Jumala on heidät johdattanut Egyptin maasta. Mutta he eivät ole totelleet Jumalaa, vaan sydämensä paatumuksessa ovat menneet pois ja vaeltaneet omien neuvojensa mukaan.
Jumala lupaa - jos kansa kuuntelisi ja vaeltaisi hänen teillänsä - että hän
masentaisi eli nujertaisi heidän vihollisensa ja kääntäisi kätensä ahdistajia vastaan. Nämä, jotka Herraa vihaavat, joutuisivat matelemaan Hänen edessään ikuisesti. Mutta kansansa Hän ruokkisi parhaalla nisulla eli vehnällä. "Minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."
Juhlapäivän laululla tervehtien
Auri
Sana Sinulle 6.8.2023
Kirkkopyhä on 10. sunnuntai helluntaista ja aiheena on "USKOLLISUUS
JUMALAN LAHJOJEN HOITAMISESSA"
Psalmitekstiksi on valittu Ps.119:129-136. Psalmin aiheena ovat käännökset:
"Jumalan sanassa on turva ja lohdutus" tai "Herran laki on iloni" tai "Jumalan
Sanassa vaeltaminen." Kaikki ovat asian ytimessä.
Tämä psalmi 119 on psalmeista pisin. Mielestäni myös mielenkiintoisin.
Se kuuluu alfabeettisiin eli aakkosellisiin psalmeihin, joita Raamatussa on
yhteensä seitsemän. Psalmin heprealaisessa alkutekstissä alkaa aina
kahdeksan jaetta samalla alkukirjaimella, seuraavat kahdeksan jaetta seuraa
valla jne. Heprean kielen aakkosia on 22. Psalmiin on tullut siis 22
kahdeksanjakeista jaksoa (8 x 22 = 176), yhteensä 176 jaetta.
Tässä psalmissa käytetään usein sanaa LAKI (hepr. TooRaah).
Laki tarkoittaa juuri Raamatullista Jumalan Sanaa, sen käskyjä, opetuksia ja säädöksiä.
Tämä kahdeksanjakeinen osio alkaa jakeesta 127: "Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa." Päivän teksti päättyy: "Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun LAKIasi ei noudateta."
Herran lakia rakastaen ja kunnioittaen
Auri
Sana Sinulle 30.7.2023
Pyhäpäivämme Psalmiteksti on YLISTYSLAULU VANHUSKAAN
JUMALAN KUNNIAKSI Psalmista 92:5-10,13-16.
Raamattu Kansalle otsikoi VANHURSKAS KUKOISTAA.
Jumalan Kansan Pyhä Raamattu taas HURSKAAT KUKOISTAVAT.
Nykyään kirkossamme käytössä oleva käännös antaa otsikon
HURSKAAT KUKOISTAVAT KUIN PALMUPUU.
Vielä löytyy otsikko VANHURSKAAN KUKOISTUS.
Vanhurskas on oikeamielisyydessä ja pyhyydessä täydellinen.
Se ilmaistaan näin Jumalan ja Kristuksen määreenä.
Ihmisistä merkitys hurskas = vanhurskas. Se tarkoittaa tavallisimmin
uskovaa henkilöä, joka on saanut syntinsä anteeksi ja on Jumalan vanhurskauttama. (Saarisalo: Raamatun Sanakirja) Uskova on samalla
vanhurskas ja syntinen ja tällaisena joka hetki Jumalan käsissä.
Suomessa toimii vuodesta 1976 KRISTILLINEN ELÄKELIITTO, jonka
nimi on hiljattain muuttunut: KRELLI ry, Kristilliset Eläkeläiset.
Sen mottona on juuri Ps.92:13 ja 15.
"VANHURSKAS VIHERIÖITSEE KUIN PALMUPUU, HÄN KASVAA
KUIN LIBANONIN SETRI.VIELÄ VANHUUDESSAAN HE TEKEVÄT
HEDELMÄÄ; OVAT MEHEVÄT JA VIHANNAT:"
Sapattilaulun rukouksin
Auri Rantakari
Sana Sinulle 23.7.2023
KIRKASTUSSUNNUNTAI "KIRKASTETTU KRISTUS"
Kirkkaus on kunnia, joka tarkoittaa Jumalaa ympäröivää kirkkauden loistetta.
Kirkastussunnuntaina Apostoli Johannes katseli ollessaan vankina Patmos-
saarella Kirkkauden Herraa = Kirkastettua Kristusta. Kristukseen uskovien
yllä lepää "Kirkkauden ja Jumalan Henki". He saattavat säteillä Jumalan
kirkkautta, (1 Piet.4:14)
Kirkastussunnuntain Psalmiteksti on Psalmi 97:1-2, 5-6, 10-11.
YLISTYSVIRSI KORKEIMMAN KUNINKAAN KUNNIAKSI
HERRA HALLITSEE
HERRA ON KUNINGAS; RIEMUITKOON MAA!
Nämä ovat eri käännösten mukaisia otsikoita psalmille 97.
Herran valtaistuimen perustus on vanhurskaus ja oikeus.
Vuoret sulavat kuin vaha.Taivaat julistavat Hänen vanhurskauttaan.
Kaikki kansat näkevät Hänen kunniansa.
Psalminlaulaja kehottaa uskovia vihaamaan pahaa.
Herra varjelee hurskasten sielut ja pelastaa heidät jumalattomien kädestä
"Vanhurskaille koittaa valo ja oikeamielisille ilo". = niille, joiden sydän on puhdas.
Lopuksi tulee vielä kehotus iloitsemaan, iloitsemaan Herrassa ja kiittämään
Hänen pyhää nimeänsä.
Ilomielin Auri
Sana Sinulle 16.7.2023
Kirkkopyhän aihe on RAKKAUDEN LAKI.
Rakkaus on kaikkivaltiaan Jumalan todellinen olemus ja se on suurin kristillinen hyve. Rakkaus on kristinuskossa olennaisesti uutta verrattuna kaikkeen siihen,
mitä muuten kutsutaan rakkaudeksi. "Joka ei rakasta, ei ole tullut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus." 1 Joh.4:8.
Kirkkovuoden tälle viikolle valittu Psalmiteksti on Ps.28:1-2,6-9. Sen otsikko
kuuluu JUMALAAN TURVAAVAN RUKOUS JA KIITOS, jonka sanoma otsikoidaan
Raamattu Kansalle-käännöksessä HERRA ON KANSANSA VÄKEVYYS:
"Herra on minun kallioni, linnani, pelastajani minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni, minun voimani ja
kunniani." 2.Moos.kirjassa vielä "Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni,
Hänestä tuli minulle pelastus. Hän on sotasankari."
Daavid aloittaa psalmin "Sinua,Herra minä huudan" ja jatkaa käskymuodoilla: "Älä ole äänetön-kuule minun rukousteni ääni" ja viimeisessä jakeessa "Pelasta kansasi ja siunaa perikuntasi; Kaitse heitä ja kanna heitä iankaikkisesti (nyt ja aina)"
Lämpimän ja aurinkoisen kesän siunaavat terveiset Sinulle, matkatoveri!
Rukouksin ja kiitoksin Auri Rantakari
Sana Sinulle 9.7.2023
"APOSTOLIEN PÄIVÄ-HERRAN PALVELUKSESSA" on pyhäpäivämme
yleisteema.
Keskityn kokonaan psalmitekstiin. Psalmi (kr.) tarkoittaa
"kielisoittimella säestettyä laulua". Psalmien heprealaiset nimet luonnehtivat
niiden sisältöä: Tefillot = Rukoukset ja Tehillim = Ylistyslaulut.
Tämän sunnuntain psalmi 145 kuuluu jälkimmäisiin: JUMALAN HYVYYDEN YLISTYS.
"Suuri on Herra ja sangen ylistettävä ja hänen suuruutensa tutkimaton.
Sukupolvi ylistää sukupolvelle sinun tekojasi ja he julistavat sinun voimallisia
töitäsi. Sinun valtasuuruutesi kirkkautta ja kunniaa ja sinun ihmeellisiä tekojasi
minä tahdon tutkistella. Sinun peljättävien töittesi voimasta puhutaan, sinun suurista teoistasi minä
kerron. Julistettakoon sinun suuren hyvyytesi muistoa ja sinun vanhurskaudestasi riemuittakoon." Ps.145:3-7
Suuri uskonpuhdistajamme Luther neuvoikin lukemaan psalmeja polvillaan.
"TURVAA YKSIN HERRAAN JA YLISTÄ HÄNTÄ KAIKESSA"
Ylistyksin Auri
Sana Sinulle 2.7.2023
Sunnuntain aiheena on vaativa käsky "ARMAHTAKAA".
Me laulamme jatkuvasti "Herra armahda meitä" ja Raamattu puhuu Jumalan armahtamisesta. Jumala opettaa meitä armahdettuja syntisiä osoittamaan laupeutta ja armahtamista toisiamme kohtaan. Tämän päivän Psalmi 13 on kuitenkin aiheeltaan "Kauan kärsineen Rukous". Poimin siitä jakeen 6: "Mutta minä luotan Sinun armoosi. Riemuitkoon sydämeni valmistamastasi pelastuksesta. Minä tahdon laulaa HERRALLE, sillä hän on tehnyt minulle hyvin."
Tämän jakeen alaviitteet ovat: Ps.9:15 "että minä kertoisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa riemuitsisin valmistamastasi pelastuksesta."
Toinen alaviite on Ps.50:15 "Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua."
Aikanaan 1950-luvulla kotiseurakuntani kirkkoherra opetti saarnassaan, että tämä 5015 on Jumalan puhelinnumero ja aina auki, yötä päivää.
Olin saapunut 1970-luvulla nykyiselle asuinpaikkakunnalle ja sen loppupuolella etsimme perheelle kotia. Lehdessä oli ilmoitus, että talo myydään eniten tarjoavalle. Pelastusarmeija oli myyjänä. Muistin puhelinnumeron ja polvillani huusin Herraa avuksi. Kun Pelastusarmeijan Virkapukuiset Herrat saapuivat Helsingin Päämajasta kaupantekotilaisuuteen, heillä oli yksi ainoa kysymys: Onko Teillä ollut jokin Raamatunkohta esillä, kun olette tarjousta tehnyt? Me teemme Jumalan Valtakunnan työtä ja hoidamme asiat aina rukouksessa Jumalan kasvojen edessä. Jumala ilmoitti selkeästi vastauksena, että Hän tahtoo antaa tämän talon Teidän nuorelle perheelllenne. Vaikka tarjouksenne ei ollutkaan KORKEIN!! Me vastaamme siitä Jumalan valtuutuksella.Tuomarikin sanoi: Auri, olet suhteilla saanut talon, johon vastasin "Suoraan Jumala-suhteella". Kiitos ja ylistys Herralle!
Siunattua ja Onnellista Viikkoa kaikille Ystäville!
Rukouksin Auri
Sana Sinulle 25.6.2023
" Kadonnut ja jälleen löydetty "
Tämän viikon sana on keskeistä kirkon sanomaa meille uutta etsiville, uskosta vieraantuneille, omia teitä kulkeviĺle, itseriittoisille, mutta usein tietämisen umpikujaan ja epäilyihin ajatuneille kulkijoille.
Sunnuntain kertomuksissa uusia polkuja ja ratkaisuja hakevalle tulee eksymisen virheet ja vaarat vastaan ja taakse jäänyt, vanha, taakse jätetty tuntuukin luotettavalta ja turvalliselta. Löytämisen ja löydetyksi tulemisen ilo ja kiitollisuus elää ja tulvailee rohkaisevina ja turvallisuutta kantavina teksteisä. Kadonnut voi löytyä ja lähteneen on viisasta palata, rakkaus, anteeksiantamus on totta ja Isä on ottamassa vastaan.
Taivaan Isä on meitä heikkoja rakastava, pitkämielinen, huolehtiva, anteeksiantava ja ymmärtävä.
Me eksymme usein harha poluille, teemme vääriä ratkaisuja ja olemme usein toisiamme syytteleviä, mutta silti rakastettuja, etsittyjä ja armahdettuja.
- Matkalla me johonkin olemme ja kasvamisen tilaa meissä riittää , mutta on hyvä kasvattajakin, joka ei jätä yhtään eksynyttä.
" Käänny puoleeni, Herra,
ja ole minulle armollinen,
sillä minä olen yksin ja avuton." (Ps.25:16 )
Lämpimin terveisin Esa
Sana Sinulle 18.6.2023
"Kutsu Jumalan valtakuntaan"
Tämän viikon rasittava kysymys monen kyselijän mielessä on: " Ah, miksi taivaan valtakunnan niin moni hylkää tahallaan..." Se varmaan poltti jo Jeesuksen sydämessä, sillä sitä hän jauhoi opetuslapsilleen monin vertauskuvin. Se myllersi viikon tekstin mukaan tungoksen sekaan jääneen Sakkeuksen mielessä, kun hänen piti kiivetä puuhun nähdäkseen tuon merkillisen miehen. Oliko elämässä hänen poluillaan vain tyhjyytää, tarkoitsemattomuutta, elämän turhia tai tarpeellisia kiireitä, ajatusten ja tarpeiden rajallisuutta, narsismia, pelkkää itsensä ympärillä pyörimistä?
Voisiko elämä sittenkin olla rikkaampaa ja ruokkivampaa kuin ainainen kiire ja murehtiminen?
- Sakkeus huomattiin. Jeesus tuli hänen kotiinsa, itseään hyljättynä ja kansansa petturina pidetyn Sakkeuksen luokse. Hänen kotiinsa tuli Jeesus ja hänen elämä muuttui.
- Elämässä löytyi mieltä ja ystäviä. Näitä Jeesus kehottaa tämän viikon teksteissä miettimään.
Minäkin olen joutunut oppimaan jotakin elämästä, toivosta ja joskus uskon varmuudestakin.
Rakkain terveisin Esa
Sana Sinulle 11.6.2023
Tämän viikon teemana on:
" Katoavat ja katoamattomat aarteet "
Aarteita me ihmispolot tarvitsemme, muuten ei oikein löydy elämään tavoitteita, tarkoitusta, ei intoa ja paloa. Ilman niitä kaikki tuntuu tyhjältä ja turhalta, eikä elämä kiinnosta.
Jeesus tahtoo tällä viikolla muistuttaa meitä siitä, että aarteita on kovin monenlaisia. Mutta niitä pitäisi osata laittaa oikeaan arvojärjestykseen, tärkeisiin ja … Usein me arvioimme vikaan ja juoksentelemme turhuuden markkinoilla.
Ystäviä, nautittavaa herkullista tavaraa on tarjolla monenlaista hyvää, huonoa, vaarallista, tuhon tielle vääntävää ja pelastavaa, rikastuttavaa ja kauas kantavaa.
Aarteitakin kannattaa pysähtyä joskus miettimään.
Tämän viikon tekstissä Jeesus avaa tutun tarinan miehestä joka löytää aarteen, menee ja myy kaiken, mitä omistaa ja ostaa pellon ja siinä oleva aarteen. Tuo aarre oli Jeesuksen opetuksessa Taivasten valtakunta. Sitä ei osteta, mutta siihen kannattaa pyrkiä, omistaa ja ikävöidä. Tämä viikko on pysähtymisen, hiljentymisen ja harkinnan paikka.
Rakkain terveisin ja harkintaa tarvitseva Esa
Sana Sinulle 4.6.2023
Kevät on ihmeitä täynnä, valoa riittää, tuomet tuoksuu, nurmet viheriö ja kukat kukoistaa. Katsellaan, nautitaan ihmetellään ja ylistetään.
Silti nämä elämän ihmeet opettavat meille ymmärtämisen ja selittämisen rajoja. Elämä on kovin monenlaista. Siinä on kauneutta ja rumuutta, siinä on hyviä ja huonoja päiviä, monia mutkia ja juonteita. yllätystä ja arvaamattomuutta.
Viikon pyhän teema on:" Salattu Jumala.", joka ylittää ymmärryksenmme mahdollisuuksia. Mikä on Jumalan salattu olemus? Hän ilmottaa itse olevansa yksi, joka ilmaisee itsensä ja lähestyy meitä ja kohtaa meidät Isä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Usko eikä ajattelu piirtele kuvia Jumalan olemuksesta, ulkonäöstä, tietoisesti esitellen, ja määritellen, vaan me ihmetelemme, aavistelemme, ylistäen hänen tekojaan, rakkauttaan ja loputonta armoaan.
Sunnuntain teksteissä Saarnaja 8:11-12, " Kun koetan perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä tekee saamatta unta silmiinsä niin havaitsen, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, mitä auringon alla tapahtuu… ja vaikka viisas väittäisi ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärtäisi."
Elämä on ihmeellinen ja Jumala selittämätön. Kiitetään ja iloitaan, häneen turvautuen.
Kesäisin terveisin Esa.
Sana Sinulle 28.5.2023
Tälle viikolle on teksteihin sijoitettu rukoilevan Daavidin sana, joka pyörii ajatuksissani ja se on asetettu koko pyhäpäivän nimeksi: "exaudi" = kuule Herra!
Daavidin laulussa, psalmi 27, jossa elää usko, toivo, turvautuminen ja luottamus uhkaavien vaarojen, sekä todellisuuden tietoisuus ja turvallisuuden perusta. Siinä huutaa hätääntynyt ihminen pelkojensa keskellä, pahojen piirittämänä. "Herra on minun valkeuteni ja autuuteni; ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen ". …."Herra kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle. "
Mielissä hiertää opetuslapsilla ja meilläkin, ristriitaista epätietoisuutta ja odotusta, kaipuuta ja paremman uskon ja elämän ikävää. Mekin sisimmässämme kaipaamme, odotamme Pyhän Hengen lupausten täyttymistä, sisäistä varmuutta, luottamusta, rohkeutta, iloa ja oikeaa yhteyttä Jeesukseen ja Jumalaan kaikkien kiusojen myllerryksessä. Kaipaamme Pyhän Hengen saapumista ja saamista. Tarvitsemm Daavidin rohkeaa turvatumista ja luottamista Jumalaan.
Jumala on se, joka lahjoittaa ja antaa, me saamme anoa ja ottaa vastaan, ylistää ja kiittää.
Katse ylös Kristukseen, siinä on toivomme ja luja perusta. Pyydetään vaellukseemme
Pyhää Henkeä, sen antamia lahjoja ja kaunista kesää jokaiselle toivottaen ja rukoillen.
Terveisin Esa.
Sana Sinulle 21.5.2023
Tämän viiikon teksteissä on rohkaisun sana meille kaikille. Room.8: 24-28. " Silllä toivossa me olemme pelastetut mutta toivo jonka näkee täyttyneen, ei ole ole mikään toivo. Kuinka kukaan toivoo sitä, minkä näkee."
Nähty, mikä nähty, saatu, mikä saatu. Toivoin kerran pitkään ja hartaasti taskukelloa, mutta kun sen vihdoin sain. En sitä sen jälkee enää pyytänyt, enkä rukoillut.
Ajatuksissa pyörii minulla ja monella Kistuksen seuraajalla monia toiveita ja odotuksia. On niin monenlaista odotusta, kaipuuta, paremman uskon ja elämän ikävää, kysymyksiä ja epävarmuutta ja vastaukset tuntuu olevan hakusessa.
Joku laittoi Lauri Viidan, kirkkaina päivinään kirjoittamaan nämä monen kohdalla viisaat sanat:
" Äidit, nuo toivossa väkevät Jumalan näkevät. " Kun juhlimme tällä viikolla, äitienpäivä viikkoa, iloitsemme ja kiitämme äideistä, jotka ovat rukouksin kantaneet meitä Jumalan hoitoon. Sillä he aavistivat, että Jumala on se, joka herättää meissä uskon ja toivon, joka kanttaa ja kestää kaiken haahuilun ja epävarmuuden koitoksissa. Me saamme rohkeassa toivossa, pyytää Pyhän Hengen johdatusta, kun kaipuun kaaunis kukka odottaaa ja ikävöi puhkeamistaan. Me saamme odottaa, toivoa ja rukoilla. Se on meidän osamme.
Kaunista kesää ja siunaustaa askeliinne.
Terveisin Esa
Sana Sinulle 14.5.2023
Tälle viikolle viikon aiheeksi Jeesus antaa meille pohdittavaksi ja elettäksi syvällisen teeman:
"Sydämen puhetta Jumalan kanssa." Hän puhuu siinä tosissaan olevan, hankaluuksiin ajautuneen hädästä, avuttomuutensa kokevasta, turvaa hakevasta tai kiittävästä ja ilotsevasta kaidan tien kulkijasta.
Rukous on uskovan hengitystä, yksi uskon ja elämän elinehdoista. Se on ihmisen perusoikeus, voimavara, joka kuuluu meille jokaiselle, epäonnistuneille ja hätääntyneille. Se on annettu meitä varten. Meille hän jättää malliksi ja esimerkiksi " Isä meidän rukouksen."; jotta me näkisimme sen mikä on oleellista ja tärkeää rukouksessa.
Usein rukouksessa tarvitaan sitkeyttä, lujuutta ja peräänantamattomuutta, oikein onkimiehen kärsivällisyyttä.
Jeesus näki kuitenkin oman aikansa uskovissa aivan kuten meidänkin ajan ihmisissä asuvan sitkeän pätemisen tarpeen.
Meillä on halu esittää parempaa ja hurskaampaa kuin mitä me sisimmässämme olemme. Siksi hän varoittelee, kehottaa vetäytymään yksinäisyyteen ja välttelemään rukouksen monisanaisuutta ja sanojen säihkettä.
Uskomiseen, rohkeaan, turvautumiseen, rukoukseen on joskus pitkä tie. Aina ei valot ole päällä, tietäminen on ymmärryksen takana. Usko on usein salassa, piilossa, mutta teoissa, elämämme juoksussa sen iloissa, suruissa ja vaikeuksissa se paljastaa itsensä. Monet ymmärtämättömyyden herättämät turhuuden ajatukset sumentavat mielen. Siksi rohkeasti katse ylöspäin, kohti elämän Herraa. Sieltä apu tulee, toivo herää ja usko varttuu.
Keväisin terveisin Esa.
Sana Sinulle 7.5.2023
Viikon sunnuntain teemana on, " Taivaan kansalaisena maailmassa.", On ollut Vappuviikko, on ollut eduskuntavaali viikko, on mietititty ihmisenä olemisen ongelmaa. On mielikuvia kristitystä olemisesta, monesta olisi tarkoituksenmukaista olla valmis ja täydellinen erehtymämätön Jumalan lapsi, mutta Jumala on pistänyt meidät elämään tässä maailmassa. Meidän on elettävä täällä sen vaivojen, erehdysten ja kiusojen keskellä. Se tökkii ja työntelee minua pohtimaan ja kyselemään. Mikä minä oikein olen? Identiteettiongelma herää vanhassa vaeltajassa niin kuin nuorella kasvavalla. Mitä minun pitäisi olla? Me elämme ja kasvamme suuresti oman kulttuurimme muokkaamina ja ohjaamina. Miten sitä taivaan kansalaisena osaa elää elämän arjessa, kiusojen keskellä, tässä globaalissa, vaikeassa maailmassa, jossa moni kulkee omien toiveittensa ja isojen luulojen varassa monenlaisten ihmisten joukossa?
Miten minä voisin olla hyvä ihminen, onnellinen uurtaja, Kristuksen seuraaja. En osa muuta kuin kysellä Jumalan tahtoa, turvautua Häneen, pyytää anteeksi erehdyksiäni.
Niinhän se vain on, että hyväksi Jumalan lapseksi synnytään ja kasvetaan, minä ainakin olen tarvinnut rakkautta ja ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja anteeksisaamista tässä maailmassa ja taivaan kansalaisena, jotta jotenkin voisin sietää itseäni. Tämän viikon tekstissä on yksi elämän keskeisiä tukirakenteita ja aarrearkkuja, jota minun pitäisi muistuttaa itselleni ja toistella toisille: " Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän."
Olen tarvinnut turvatumista ja anteeksisaamista oppiakseni luottamaan ja uskomaan Häneen.
Toivotan samaa sinulle. Terveisin Esa.
Sana Sinulle 30.4.2023
Sana Sinulle 23.4.2023
Sana Sinulle 16.4.2023
Sana Sinulle 9.4.2023
Sana Sinulle 7.4.2023
Sana Sinulle 2.4.2023
Sana Sinulle 26.3.2023
Sana Sinulle 19.3.2023
Sana Sinulle 12.3.2023
Sana Sinulle 5.3.2023
Sana Sinulle 26.2.2023
Jeesus kiusausten voittaja
Paastonaika kirkkovuodessa alkaa Tuhkakeskiviikosta (22.2.). Paasto päättyy pääsiäiseen, joka on tänä vuonna 9.4. Paaston esikuvana on Jeesuksen 40 päivän paasto autiomaassa, josta evankelista Matteus kertoo Matt.4: 1- 11.
1.paastonajan sunnuntain aihe on: Jeesus kiusausten voittaja. Kun Jeesus oli paastonnut 40 päivää ja yötä, Kiusaaja, Saatana tuli hänen luokseen viekoittelemaan häntä pois siitä kutsumuksesta, mikä oli hänen tehtävänsä maailmassa. Jumalan Pojan kutsumus ja tehtävä oli kuolla ristillä maailman syntien tähden. Jeesus voitti kaikki kiusaukset.
"Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien ja rukoili avukseen häntä, jolla oli valta pelastaa hänet kuolemasta ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui Jumalan tahtoon. Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia." Hepr.5: 7-9.
Ota esiin virsikirja ja lue rukouksena virsi 405
Kirkkautta kohti kulje, kilvoitellen uskossa...
Siunattua hiljentymisaikaa, paastonaikaa Sinulle!
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 19.2.2023
Rakkauden uhritie
"Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat." Ps. 31: 3
Sunnuntaina 19.2. on Laskiaissunnuntai, jolloin leivomme laskiaispullia. Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta, joka on tänä vuonna 21.2. Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä paastoon liittyvästä tuhkan ripottelemisesta pään päälle. Se on katumuksen ja parannuksen vertauskuva.
Laskiaissunnuntain epistola eli Uuden testamentin lukukappale on 1. Kor, 13 luku, joka usein myös avioliittoon vihkimisessä luetaan.
Otapa esille Raamattu ja lue se ja mieti!
Paaston syvin tavoite on auttaa ihmisiä hiljentymään katumuksessa Jumalan edessä ja sanomaan sydämestään:
Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, joka et vihaa ketään, minkä olet luonut ja joka kaikille katuville annat synnit anteeksi. Luo meihin uusi katuva sydän, jotta me oikein surisimme syntejämme, tunnustaisimme kelvottomuutemme ja niin saisimme sinulta, kaiken armon Jumala täydellisen armahduksen ja anteeksiantamuksen Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Amen.
Tutki myös virttä 54. Käykäämme nyt Jerusalemiin
Siunauttua Laskiaissunnuntaita!
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 12.2.2023
2. sunnuntai ennen paastonaikaa ,sexagesima, se merkitsee, että on 60 päivää pääsiäiseen, johon katse nyt suunnataan.
Pyhäpäivän aihe on: Jumalan sanan kylvö.
Evankeliumina on Jeesuksen kylväjä vertaus, Luuk. 8: 4 - 15.
Oli erilaisia maaperiä, joihin siemeniä kylvettiin: osa siemenistä putosi tien laitaan, osa kalliolle, osa keskelle ohdakkeita. Osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon. Hyvä maa edellyttää hyvää perustyön tekemistä, kyntöä, äestystä, kylvöä hyvällä siemenellä, kastelua, kitkemistä, aurinkoa ja lämpöä. Ihmisen tehtävä on tehdä voitavansa.
Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä. hän suo kasvun.
Kyse on sydämen maaperästä Jumalan sanan kuulemiselle.
Martti Luther sanoo: "Sana tyydyttää sisimmän. Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme halveksi saarnaa ja Jumalan sanaa, vaan pidämme sen pyhänä, mielellämme sitä kuulemme ja opimme. Sielu voi olla kaikkea muuta vailla, paitsi Jumalan sanaa.
Joka Kristuksen sanaan uskoo ja sen pitää, sille on taivas avoinna."
Hyvä Ystävä! Tutkaile sydämesi maaperää ja ole kuulolla Jumalan sanalle!
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 5.2.2023
"Jos ei kylmä Kynttelinä eikä palele Paavalina, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää."
Päivää Paavalista ja kevättä Kynttelistä.
Tässä vanhan kansan viisauksia. Pitänevätkö paikkaansa enää tänä päivänä.
Helmikuun 2. päivänä on vietetty Kynttilänmessua, mutta juhla kirkossamme siirrettiin vuonna 1772 seuraavaan sunnuntaihin.
Tänään 5. helmikuuta on Kynttilänpäivä, Runebergin päivä ja alkaa kirkon Yhteisvastuukeräys.
Kynttilänpäivän evankeliumissa kerrotaan siitä, että Jeesuksen vanhemmat toivat Jeesus-lasta Jerusalemin temppeliin, kuten laki määräsi. Temppelissä oli hurskas ja jumalaapelkäävä mies Simeon. Pyhä Henki oli hänen yllään. Hän oli saanut ilmoituksen, ettei hän näe kuolemaa ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun.
Hän näki, että vanhemmat tuovat lasta temppeliin ja hän otti lapsen syliinsä ja tiesi, että tämä lapsi on lupausten täyttymys. Hän ylisti Jumalaa sanoen: "Herra nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut, valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka koittaa kansallesi Israelille." Luuk 2: 29-32.
Simeon oli uskollinen odottaja ja lupaukset täyttyivät.
J.L.Runeberg (1804 - 1877) oli myös merkittävä virsirunoilija. Nykyisessä virsikirjassa on 21 hänen virttään. Virressä 431 on tämän päivän aiheita.
"Oi Herra, kaikki päällä maan loit lähimmäiseksemme, myös kieleltään ja uskoltaan niin vieraat toisillemme. Kun sinulta saa hoivansa myös kaukainen maa, kansa sen, niin ketään torju emme.
On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa ja niin kuin päivän kirkkaus se sydämiimme koittaa. VK 431 : 2,4.
Siunattua Kynttilänpäivää ja viikkoa Sinulle!
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 25.12.2022
Jouluevankeliumi on Luukkaan evankeliumin luvusta 4: Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. 2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. 3 Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. 4 Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun.5 Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. 6 Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, 7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. 8 Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. 9 Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, 10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. 11 Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus*, Herra 12 Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." 13 Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: 14 Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. 15 Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." 16 He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. 17 Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. 18 Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. 19 Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. 20 Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.
Enkeli sanoi paimenille: "älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman” Voisiko sydämemme ottaa vastaan Jumalan turvallisuuden vakuutuksen: "Älä pelkää"? Älä enää pelkää, vaikka olisit monien huolien väsyttämä tai toisten ihmisten rasittama. Älä pelkää, vaikka olisit tänä jouluna syystä tai toisesta yksinäinen, vaikka ympärilläsi onkin ihmisiä. Älä pelkää sinäkään, joka olet sairas tai heikko, sillä Vapahtaja on lähelläsi.
Ilosanoma on, että meillä on armollinen ja rakastava Jumala joka antoi meille lahjaksi Poikansa ja hänessä ikuisen elämän lupauksen. Jeesuksen syntyminen ihmiseksi välittää meille jokaiselle Jumalan viestin: olet minulle rakas, olet minun silmissäni arvokas.
Ilosanoma on, että rakastava Jumala tarjoaa jokaiselle uskossa Jeesukseen turvaavalle paikan taivaassa Hänen luonaan - ilman ihmiseltä vaadittavia tekoja - Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen työn tähden. Pelastus on täysin valmis, ei tarvitse kuin vain vastaanottaa se.
Ilosanoma on, että Jeesus ei tullut vain hyviä ihmisiä varten. Hän ei tullut vain hurskaita ihmisiä varten. Hän ei tullut vain onnistuneita ihmisiä varten. Hän tuli kaikkia meitä varten, sinuakin, jota ehkä tunnet itsesi tänään heikkouskoiseksi, huonoksi tai epäonnistuneeksi. Jumalasta sanotaan psalmissa 22 näin: Ei hän halveksinut heikkoa eikä karttanut kurjaa, ei kääntänyt pois kasvojaan vaan kuuli, kun huusin.
Enkeli sanoi paimenille: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Pyhä Jumalamme, jonka on valtakunta, voima ja kunnia, lähetti Jeesuksen rakkaudessaan tänne maan päälle, jotta meillä voisi olla rauha hänen kanssaan. Ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus lupasi omilleen "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. (Joh. 14:27)
Jeesus antaa ihmiselle todellisen joulurauhan. Se on sisäistä rauhaa arkisen elämän vaikeuksien ja haasteiden keskellä. Se on rauhallista valmiina olemista siihen mitä Jeesus omilleen lupasi: Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. (Joh. 14:3)
Rauhallista ja siunattua Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa!
Jaakko Antola
Sana Sinulle 18.12.2022
Sunnuntain evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 1:Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel, se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.
Voimme vain kuvitella millaisissa tunnelmissa Joosef oli viettänyt päiviään, kun hänelle oli selvinnyt, että hänen rakas kihlattunsa oli raskaana ja Joosef tiesi, että hän ei ollut sitä saanut aikaan. Tuona aikana asia oli erittäin vakava ja myös seuraamukset, Maria olisi lain mukaan pitänyt kivittää kuoliaaksi.
Kun Joosef mietti millä konstilla äärimmäisen häpeällinen asia voitaisiin hoitaa mahdollisimman viisaasti, Jumala lähetti enkelin antamaan Joosefille harvinaisen selvän ja yksiselitteisen kommentin Jeesuksen sukupuolesta ja syntyperästä. Maria tulisi synnyttämään poikalapsen, joka olisi Jumalan Pyhän Hengen siittämä. Joosefin tuli antaa tuolle ihmeelliselle poikalapselle nimeksi Jeesus.
Jeesuksen nimi viittasi pelastajaan. Jeesus tulisi pelastamaan kansansa synneistä, eikä vain tuon ajan Israelin kansaa vaan kaikkien aikojen kaikki ihmiset. Siis myös sinut ja minut tänään ja tässä hetkessä.
On syytä pohtia tämänkin joulun alla sitä, mitä se merkitsee, että Jeesus pelastaa kansansa sen synneistä. Synnistähän ei ole mukavaa puhua, eikä siitä tänä päivänä kovin usein puhutakaan. Synnit on pyritty häivyttämään tai ehkä jopa selittämään kuoliaaksi. Samalla meidän oikeutemme tehdä sitä tai tätä, on laajennettu valtaviin mittasuhteisiin. Tunnenko enää koskaan huonoa omaatuntoa, jos teen väärin, tätä minun on syytä miettiä. Miten on sinun laitasi, hyvä kuulija?
Tänään saamme kuitenkin kuulla jotain valtavaa, maailmaan syntyi Pelastaja, Hän, joka pelastaa meidät kaikesta pahasta, meidät, jotka emme voi itse itseämme pelastaa, emme, vaikka kuinka hyvän elämän eläisimme! Kunpa tämä olisi meille tärkeä ja merkityksellinen asia, eikä hukkuisi jouluhälinään. Tämähän on meidän elämämme kaikkien kallein asia, että saamme synnit anteeksi Jeesuksen työn tähden.
Enkeli jatkaa sanomaansa Joosefille muistuttamalla, että Jeesuksen ihmeellinen alkuperä, neitseestä syntyminen, oli Jumalan viisaudessaan suunnittelemaa ja Jumala oli sen vuosisatoja aiemmin sanonut profeetta Jesajan kirjan seitsemännessä luvussa näin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel, se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Tuo Jumalan lähettämä poika tulisi olemaan Immanuel, Jumala ihmisten keskellä. Jumalan rakkaudessaan ihmiskunnalle lähettämä syntien sovittaja, ihminen ja Jumala samaan aikaan. Messias, Jeesus Kristus meidän Herramme. Ainoa, joka tulisi elämään ihmisenä ihmisten keskellä, mutta ilman syntiä. Synnittömyytensä takia Jeesus olisi kelvollinen sovittamaan kaikkien aikojen ihmisten kaikki synnit kärsimällä synnintekijälle kuuluvan rangaistuksen hänen puolestaan, meidänkin puolestamme!
Kaiken tämän kuultuaan Joosefin mieli rauhoittui, vaikka varmaan hänen ymmärryksensä ei kaikkea tätä voinut mitenkään käsittää. Mutta Joosef toimi niin kuin lakia kunnioittavan miehen tuli tehdä ja toimi enkelin antaman ohjeen mukaan ja otti Marian vaimokseen.
Jumala valmisti syntyvälle Jeesus-lapselle hyvän kodin missä kasvaa. Jeesus sai nöyrän äidin, joka oli valmis noudattamaan Jumalan tahtoa. Vastasihan hän enkelille, joka kertoi, että hänestä tulisi Messiaan, Herran Jeesuksen äiti: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." ja lakia kunnioittavan isän, joka toimi juuri niin kuin Herran enkeli häntä neuvoi. Varallisuuta ei heillä ollut, ei mainetta eikä kunniaa, mutta sydämen asenne oli kohdallaan.
Kun turvaudumme uskolla Jeesukseen, voimme elää rauhallisin ja levollisin mielin, tietäen, että Immanuel - Jumala on kanssamme. Jeesukseen turvaavalle apostoli Pietari toivottaa: Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta (2. Piet. 1:2). Kun pysymme hänessä, vie hän meidät varmasti päämääräämme- taivaan kotiin, kun elämämme päivät täällä maan päällä tulevat täyteen.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 11.12.2022
Tehkää tie Kuninkaalle
Tämän viikon raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnin. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Tämä on pääasia jouluun valmistautumisessa – joulupaastossa.
Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit, ja samoin hän tulee yhä uudelleen sanassa ja sakramenteissa seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan.
Kuka oli Johannes Kastaja ja millainen hän oli?
Johannes Kastaja syntyi noin puoli vuotta ennen joulun lasta Jeesusta. Luukkaan evankeliumin alussa kerrotaan, miten Johannes oli Isänsä Sakariaan ja äitinsä Elisabetin pitkäaikaisten rukousten vastaus tuolle iäkkäälle ja lapsettomuudesta kärsivälle pariskunnalle, oikea rukousten lapsi:
Johanneksestaoli ennustettu Jesajan 40 luvussa Johanneksen olevan Jumalan lähettämä sanansaattaja, joka raivaa tien Herralle: 3 Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Johannes oli tienraivaaja itselleen Jumalalle! Johannes tiesi tehtävänsä, evankeliumin julistamisen.
Evankeliumi tarkoittaa alun perin ilosanomaa voitosta sodassa. Ilosanomana oli se, että taivasten valtakunta on tullut lähelle, olihan itse kolmiyhteisen Jumalan poika saapunut ihmisten keskuuteen. Jeesus olisi juutalaisen kansan kauan ja hartaasti odottama messias, vapauttaja ja Jumala samassa persoonassa. Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa Johannes sanoo selkokielisesti, kuka Jeesus on: 34 Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika."
Johannes sai sanomansa itseltään kolmiyhteiseltä Jumalalta, joka kehotti häntä julistamaan kääntymystä eli parannusta ja kastamaan. Parannus ei ole ihmisen itsensä elämän parantelua, vaan täyskäännös. Se on alkukielessä paimentermi, jota paimen käyttää kutsuessaan laumasta eronnutta lammasta palaamaan takaisin paimenen luo. Se tarkoittaa sitä, että ihminen tulee sellaisena kuin on paimenensa, eli Herran Jeesuksen luo, tunnustaen syntinsä.
Jeesuksen puoleen kääntynyttä ihmistä ei hän aja pois vaan toivottaa tervetulleeksi taivaan valtakuntaan iäiseen elämään hänen kanssaan. Tästä iäisestä elämästä sanotaan mielestäni hyvin hengellisen laulun sanoin näin: Se alkaa täällä jo maitten päällä ja jatkuupi iäti taivaassa.
Johannes Kastaja julisti rohkeasti ja tinkimättä ja sanoi kovat sanat ihmisille, jotka luottivat jumalan armon sijasta omiin hyviin tekoihinsa ja ihmisten laatimiin pitkiin pyhyys- ja puhtaussäädöksiin tai asemaansa. Johanneksen rohkeus ja tinkimättömyys kävi hänelle kalliiksi ja hän joutui maksamaan siitä hengellään.
Johannes kastaja ei ollut kiintynyt omaisuuteen tai sen hankkimiseen. Itse pitkään maanviljelijänä työskennelleenä kysyn, kuinka paljon olen itse luottanut omaan itseeni, ahkeruuteeni ja tietotaitooni työtä tehdessäni. Onko hehtaarien määrä se mikä on painanut. Olenko ollut itse kaiken tekemäni työn keskipiste ja sankari ja luullut, että kaikki on minun omaa ansiotani? Vai olenko antanut kiitoksen ja kunnian Jumalalle ja pyytänyt rukouksessa häneltä apua työhöni ja tekemiseeni? Olenko jakanut työni hedelmistä toisille? Helposti käy niin, että kun työ sujuu ja tuloksia tulee, niin Jumala unohtuu…
Johannes Kastaja näytti tietä ja kutsui ihmisiä iankaikkisuusasioiden äärelle. Hän muistutti siitä, että ihminen voi tulla Jeesuksen turviin ja elää jokapäiväisessä parannuksessa. Meillä on joka päivä uusi mahdollisuus aloittaa alusta, tänäänkin. Meillä on Jeesus Kristus, Golgatan keskimmäisellä ristillä kuollut koko maailman vapahtaja, syntiemme sovittaja. Meidän tulee kiinnittää katseemme häneen. Ristiltä loistaa kirkas ja kutsuva valo joka loistaa kirkkaana jopa marraskuun pimeässä räntäsateessa.
Tämä aika, jota olemme eläneet koronaviruksen kanssa, on mielestäni pieni muistutus siitä, millainen on ihmisen voima. Pieni virus on saanut koko maailman, erityisesti talouselämän, sekaisin. Nyt mietitään maailmanlaajuisesti sitä, miten tämä kaikki saadaan maksettua ja miten saadaan taas maailmantalous, tietysti myös yksityisen ihmisen talous, nousuun ja kaikki etenemään niin kuin ennenkin. Kuitenkin kyseessä on ollut vain yksi pieni virus, joka kylläkin on osoittanut voimansa muuntumalla ja kehittymällä sellaiseksi, että kukaan ei oikeasti tiedä auttaako rokote maailmaa voittamaan sitä vai ei. Kenties koronan jälkeen tulee joku muu virus.
Ihminen ei tämän kaiken vuoksi voi jättää elämäänsä yksin tieteen ja ihmisviisauden varaan. Me tarvitsemme elävää Jumalaa ja Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä. Me pääsemme perille, kun luotamme Jeesukseen, syntien sovittajaan. Luotathan sinäkin häneen. Älä torju Jeesusta. Anna hänen olla joulun ja elämäsi Herra.
Jaakko Antola.
Sana Sinulle 4.12.2022
Pyhäpäivän aiheena on: Kuninkaasi tulee kunniassa
Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla.
Päivän evankeliumi on evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 12:35-40:
Jeesus sanoo: ”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen!
Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”
Jeesus muistuttaa päivän evankeliumitekstissä, että kristityillä tulee olla vaatteet vyötettyinä ja lamput palamassa. Jeesuksen aikaan, kun vaatteena olivat vaatteet, joissa olivat pitkät helmat, täytyi ne vyöttää (eli nostaa helmat ylös ja sitoa vyöllä ne vyötärölle) ennen työntekoon ryhtymistä, etteivät roikkuvat helmat haitanneet työntekoa. Vyöttäminen tarkoitti siis valmistautumista työntekoon. Sama ajatus oli lamppujen palamassa pitämisessä, koska tuon ajan lamput olivat öljylamppuja, joiden sytyttäminen ei tapahtunut hetkessä vaan oli aikaa vievä prosessi. Jotta lamppu olisi käytössä heti, sen tuli palaa. Palvelijan tulee olla valmiina joka hetki Ihmisen Pojan paluuseen koska kukaan ei tiedä koska Hän saapuu. Ihmisen Poika ilmaisu tarkoittaa itse asiassa Jumalan Poikaa, eli Jeesusta.
Saatat kenties pohtia, että miten sitä sitten voidaan olla valmiina Ihmisen Pojan paluuseen, eihän kukaan voi koko aikaa olla valmiina, onhan sitä pakko joskus nukkua. Tässä ei puhutakaan mitään valveilla olosta tai erityisestä odottelusta tai jännittämisestä tai ahdistuneesta huolehtimisesta. Jeesukseen turvaava saa aivan rauhassa mennä illalla nukkumaan ja tehdä arkiset askareensa ja työnsä levollisin mielin.
Valmiina oleminen on uskossa turvaamista Jeesukseen.
Valmiina oleminen on sydämen avaamista Jeesukselle, joka kolkuttaa sydämen ovella pyytäen päästä sisälle ihmisen sydämeen.
Valmiina oleminen on arkisten askareiden toimittamista niin kuin ennenkin, mutta uskoen, luottaen ja turvaten Jeesukseen meidän Herraamme ja Vapahtajaamme.
Valmiina oleminen on Jeesuksen rauhallista ja iloista odottamista, ei pelkoa eikä epätoivoa.
Lupaahan Jeesus itse meille: Joh. 14:27: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.
Jeesuksen antama rauha kantaa meitä elämän aikana kohtaamiemme vaivojen, vaikeuksien ja haasteiden läpi, ja se kantaa meitä myös elämämme päättyessä johtaen meidät Jumalan luo taivaaseen iankaikkiseen elämään.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 27.11.2022
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 11: 1-10: Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.”
Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: ”Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?” He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!
Päivän evankeliumitekstissä kerrotaan, miten Jeesus lähestyy opetuslapsineen Jerusalemia ja lähettää heidät hakemaan itselleen ratsuksi aasia. Hän valitsee siis ratsunsa siten, että kukaan ei voi sanoa hänen saapuvan ylpeästi hienolla ratsulla kuninkaan tavoin vaan nöyrästi vaatimattoman aasinvarsan kantamana.
Samalla Jeesus toteuttaa jo vuosisatoja sitten kirjoitetun ennustuksen hänen tulemisestaan. Tämän ennustuksen saimme kuulla päivän ensimmäisessä lukukappaleessa Sakarjan kirjan luvusta 9: Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa
Jumala on suunnitellut pelastussuunnitelman jo vuosisatoja aikaisemmin ja hän vie sen maaliinsa pala palalta. Tämän päivän evankeliumissa kerrotaan, että Jeesus on nöyrä kuningas. Viime viikolla, tuomiosunnuntaina, saimme kuulla, miten Jeesus tulee aikojen lopussa tuomitsemaan ihmiskuntaa kuninkaana, jonka edessä jokainen ihminen joutuu polvistumaan nöyrästi ja myöntämään, että hän on kuningas ja Herra ja jokaisen teon tuomitsija. Tuolloin on myöhäistä enää kääntyä hänen puoleensa.
Tänään Jeesus on kuitenkin vielä nöyrä kuningas, joka tarjoaa jokaiselle ihmiselle pelastusta ja kolkuttelee jokaisen sydämen ovelle pyytäen päästä ihmisen sydämeen ja elämään. Jokaiselle, joka antaa hänelle luvan tulla sydämeensä hän antaa synnit anteeksi armosta ja osan iankaikkiseen elämään Jumalan luona taivaassa. Ensimmäisessä lukukappaleessa Sakarjan luvussa 9 sanottiin: Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen, Eufratista maan ääriin asti.
Jeesus, jonka valtaa ulottuu yli koko maanpiirin, tarjoaa koko maailmalle rauhaa Jumalan kanssa. Se rauha tarkoittaa Jumalalle kelpaavuutta, pääsyä taivaan kotiin, kun elämä täällä maan päällä päättyy ja myös rauhaa sydämeen maanpäälisen elämän vaivojen ja haasteiden keskelle.
Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin kerrottiin: Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!
Jeesusta saattavat ihmiset huusivat itse asiassa Jeesukselle vuosisatoja aiemmin Psalmissa 118 sanotut sanat: Ps. 118:25 Hoosianna! Herra, anna meille apusi! Oi Herra, anna menestys! Heidän mukaansa Daavidin valtakunta oli tulossa Jeesuksen tullessa. Se tarkoitti, että Jeesusta kunnioitettiin Messiaana, jota juutalainen kansa odotti ja josta oli kerrottu vuosisatoja aiemmin. Messias tarkoitti itse asiassa Jumalaa. Se sanotaan samassa psalmissa 118: 28 Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, Jumala, sinua minä suuresti ylistän. 29 Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa!
Ajatelkaa hyvät ystävät; Jumala on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. Se tarkoittaa, että tänäänkin minulle ja sinulle tarjotaan armoa. Tänäänkin tarjotaan minulle ja sinulle pääsyä jäseneksi taivaalliseen perheväkeen. Tänäänkin tarjotaan minulle ja sinulle tätä kaikkea armosta, ilmaiseksi, lahjana. Voisiko suurempaa lahjaa saada?
Jaakko Antola
Sana Sinulle 20.11.2022
Päivän evankeliumiteksti: Matt. 25: 31–46
Jeesus sanoi opetuslapsille:
»Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.’
Silloin nämäkin kysyvät: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ Silloin hän vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’
Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.»
Tuomiosunnuntai, Kristuksen kuninkuuden sunnuntai - kuulostaa pelottavalta. Tuomion päivän tulisi kuitenkin olla jokaiselle kristitylle odottamisen arvoinen, riemun ja ilon päivä. Vihdoinkin koittaa päivä, jolloin kaikki maailman vääryys ja epäoikeudenmukaisuus oikaistaan kertakaikkisesti ja kukin saa ansionsa mukaan.
Uskoisin että kuulemamme päivän evankeliumiteksti herättää monen mielessä hämmennystä, koska se näyttää olevan ristiriidassa kristinuskon perussanoman, evankeliumin kanssa. Evankeliumihan on ilosanoma voitosta, jonka Jeesus sai synnistä ja kuolemasta, ilosanoma siitä miten saamme ansiotta omaksemme vanhurskauden ilman tekoja, vain uskomalla Jeesukseen. Päivän tekstissä sen sijaan annetaankin ymmärtää, että tuomion perusteena ovatkin teot. Mikä oikein on päivän evankeliumitekstin sanoma meille, eikö pelastus tulekaan armosta vaan teoista? Mitä oikein tarkoittaa jakaminen vuohiin ja lampaisiin? Millaisia hyviä tekoja Jeesus ihmiseltä oikein odottaa?
Päivän tekstissä Jeesus menee suoraan asiaan ja kertoo mitä Hän tulee tekemään aikojen lopulla. Hän tulee enkeleineen kirkkaudessaan ja istuu valtaistuimelleen. Kaikkien aikojen kaikki ihmiset kootaan Hänen eteensä ja Hän jakaa heidät kahteen joukkoon, lampaisiin ja vuohiin. Hän langettaa kahdenlaisen tuomion, lampaat saavat periä valtakunnan, vuohet lähetetään ikuiseen tuleen. Sinä päivänä ei kellekään jää epäselväksi kuka on kuningas, Herra ja tuomari, mutta puolen vaihtaminen on myöhäistä.
Jako lampaisiin ja vuohiin ei ole mitenkään sattumanvarainen tai yllättävä, koska jako perustuu Jumalan jo aikoja sitten ennalta sanassaan ilmoittamaansa lakiin. Tähän lakiin Jumala on sitoutunut. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan (Joh.3:18). Tuomio perustuu siihen, kelpaako meille Jeesus, uskommeko ja turvaammeko häneen vai hylkäämmekö hänet.
Miksi vuohet ovat kirottuja? Jeesukseen uskossa turvautumisen lisäksi taivaaseen on olemassa Raamatun mukaan myös toinen tie. Sillä tiellä täytyy noudattaa Jumalan lakia täydellisesti ja prikulleen. Jeesus tiivisti lain sisällön rakkauden kaksoiskäskyyn, jonka mukaan ihmisen tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. (Matt.22:37-39). Vuohien on kyettävä noudattamaan tätä lakia joka asiassa ja joka hetki koko elämänsä ajan. Se missä he eivät sitä kykene noudattamaan tulee heille tuomioksi, heidän hyviä tekojaan ei erikseen mainita vaikka niitä varmasti myös on. Samalla tavoin toimii omakin oikeusjärjestelmämme. Se olettaa jokaisen noudattavan lakia, eikä palkitse lain noudattajia, vaan rankaisee niitä, jotka sitä eivät noudata. Olisikin mielenkiintoista, jos tämä järjestelmä muuttuisi, silloin voisi poliisi pysäyttää sinut maantiellä ja antaa sinulle lahjan siitä hyvästä, että olet noudattanut nopeusrajoitusta. Ihmisen kyvyillä ja voimilla ei lain noudattaminen onnistu, ja sen meille kerrotaan myös Raamatussa: sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta (Room.3:23).
Miksi lampaat ovat vanhurskaita? Vanhurskas tarkoittaa syyttömäksi julistettua, Jumalalle kelpaavaa. Vanhurskaus lahjoitetaan syntiselle hänen ulkopuoleltaan, ilman hänen omia ansioitaan. Vanhurskaus perustuu Jeesuksen sovitustyöhön, jonka perusteella Jumala katsoo ihmisen vanhurskaaksi armosta. Lampaat ovat siis vanhurskaita, koska he eivät luule itse ansaitsevansa Jumalan armoa vaan turvautuvat Jeesukseen sovitustyöhön: Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen (Kol.1). Syy siihen, että lampailla on tuomiolla pelkästään hyviä tekoja, on seurausta siitä, että Jumala on pyyhkinyt kaikki synnit pois, niitä ei enää muisteta, niitä ei enää ole. Lampaat ovat sen sijaan Jumalan silmissä pyhiä, nuhteettomia ja moitteettomia.
Mitä ovat Jeesukselle mieleiset teot. Jeesus sanoi päivän evankeliumitekstissä: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’Jumala haluaa, että hänen lapsensa usko ulospäin myös näkyy. Se näkyy siinä, miten kohtelemme arjessa lähimmäisiämme, erityisesti vähäosaisia, halveksittuja ja kärsiviä. Uskomme näkyy rakkautena ja nöyryytenä Jumalaa ja lähimmäistämme kohtaan.
Raamatunkohdat laittavat itseni pohtimaan, näkyykö uskoni käytännössä ja joudun myöntämään, että niin ei läheskään aina ole. Onneksi saan kuitenkin turvautua armoon ja pyytää Jeesukselta syntejäni anteeksi ja voimia lähimmäiseni rakastamiseen. Jeesukseen turvaamalla saa rauhallisin ja turvallisin mielin odottaa viimeistä tuomiotakin.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 13.11.2022
Sunnuntain aiheena on Valvokaa. Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13).
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 25: 1-13
Jeesus puhui tämän vertauksen:
”Silloin taivasten valtakunta on oleva tällainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. Mutta keskellä yötä kuului huuto: ’Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan!’ Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhmät sanoivat viisaille: ’Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.’ Mutta viisaat vastasivat: ’Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.’ Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi: ’Totisesti, minä en tunne teitä.’ Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.”
Tämän tekstin mukana matkataan Jeesuksen ja opetuslasten kanssa Jerusalemiin Öljymäelle. Edellisessä luvussa kerrotaan, miten he olivat vaeltaneet Jerusalemin temppelin käytävillä, opetuslapset olivat ihailleet suurenmoista temppeliä, mutta Jeesus ilmoitti heille järkyttävän uutisen: temppeli tultaisiin hävittämään maan tasalle (näin tapahtui n. vuonna 70). Kun Jeesus ja opetuslapset pääsivät Öljymäelle, järkyttyneet opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta? Vastauksena tähän kysymykseen Jeesus varoittaa opetuslapsiaan monista hänen nimissään tulevista julistajista, jotka kykenevät jopa tekemään ihmeitä mutta eivät kuitenkaan julista Jumalan sanaa ja Jumalan kunniaa oikein, vaan pyrkivät johtamaan ihmiset harhaan. Hän muistuttaa myös, että Jeesuksen seuraajia tullaan aina tavalla tai toisella aina vihaamaan Jeesuksen nimen tähden: 9 "Silloin teidät pannaan ahtaalle, monia teistä surmataan ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden. |
Jeesus vielä kertoo, että Jumala yksin tietää koska koittaa maailman lopun aika. Ihmisen ei ole syytä sitä pohtia vaan olla valmiina, valvoa: 42 "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. |
Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhmät sanoivat viisaille: ’Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.’ Mutta viisaat vastasivat: ’Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.’ Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi: ’Totisesti, minä en tunne teitä.’
Kun ylkä tulee, on oltava valmiina. Silloin ei enää voi tehdä valmisteluja, vaan ovi pannaan kiinni ja joukko jaetaan kahtia. Tästä syystä meille sanotaan vakavasti: ”Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.”Jeesus on siis kertonut meille ennalta, että hän palaa päivänä, jota kukaan ei tiedä. Sinä päivänä hän ottaa mukaansa taivaaseen vain ne, jotka ovat valmiina. Valmiina ollaan, kun pidetään Jeesuksesta kiinni kuin pelastusrenkaasta, turvaudutaan Häneen ja pysytään Hänen lähellään.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 6.11.2022
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 5: 1-12
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: *heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: -heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”
Jeesus piti vuorisaarnan jollain Galilean järven rannalla sijanneista kukkuloista. Kuulijoina oli tietysti paljon myös muutakin kansaa opetuslastensa lisäksi. Puhe kertoo siitä, millaista on taivasten valtakunnasta, millaisia ihmisiä siellä on. Jeesus kertoo millaisia ovat autuaat ihmiset.
Autuas tarkoittaa onniteltavaa tai kadehdittavaa. Tällainen ihminen on oikeanlaisessa suhteessa sekä itseensä, lähimmäiseensä, että Jumalaan. Autuus ei viittaa vain tulevaisuuteen vaan osa siitä on läsnä jo tänään.
”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Hengessä köyhä ei tarkoita maallisesti köyhää tai puutteenalaista vaan Jumalasta täysin riippuvaista ihmistä joka ei luota omiin saavutuksiinsa tai uskonsa suuruuteen vaan turvaa yksin Jumalaan. Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa (Jes.66). Tekstin mukaan juuri sellainen ihminen omistaa taivasten valtakunnan - käsittämättömän suuren rikkauden.
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Murheellinen ei tarkoita surevaa ihmistä, esimerkiksi omaistaan surevaa, vaan ihmisiä, jotka suostuvat kärsimään uskonsa tähden, esimerkiksi vainoa ja ajattelisin myös niitä, joiden mieltä painaa seurata Jumalan sanan vastaista elämää. Joh.16: 20 Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi. Nyt surevalle luvataan kuitenkin lohdutus. Ilm.7:17 Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet.
Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Ps.37:11 Mutta nöyrät perivät maan, he saavat osakseen onnen ja rauhan. Jeesuskin sanoo olevansa hiljainen ja nöyrä sydämeltä. Jeesus oli hiljaa, kun hänet tuomittiin kuolemaan ja nöyrtyi vastaanottamaan kärsimisen syyttömänä. Kärsivällinen on ihminen, joka ei kosta heihin kohdistunutta pahaa eikä väkivalloin aja omaa asiaansa vaan odottaa, että Jumala aikanaan ajaa heidän asiansa ja saa oikeuden toteutumaan. Näille luvataan maan periminen, joka viittaa kuten perintö yleensä tulevaan ja edessä olevaan. Jeesuksen seuraaminen voi aiheuttaa vihaa, ärtymystä ja ylenkatsetta. Todellinen kärsivällisyys tulee Jumalalta. Tämän ovat osoittaneet lukuisat marttyyrit, jotka ovat olleet valmiita kuolemaan, jopa iloiten siitä, että kuolevat uskon tähden.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: *heidät ravitaan.
Ainoa todella vanhurskas on Jumala. Joh.6:35 Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan. Joka haluaa autuuden se turvaa uskossa Jeesukseen ja sellainen ihminen saa osakseen ravinnon, joka ei lopu, vanhurskauden, joka ei pääty. Lutherin mukaan ihminen on luotu yhteyteen Jumalan kanssa ja ihminen on levoton ja rauhaton kunnes saa omakseen tuon yhteyden. Silloin on tuo nälkä tyydytetty ja tuo jano sammutettu - ihminen on autuas. Jumalan teko on se, jos haluat tulla Jeesuksen luo hänen ravittavakseen. Ehtoollisellakin käymme syömään ja juomaan tätä ikuista aarretta, joka siunaa meitä tavalla, jota emme täysin voi käsittää.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Taivasten valtakunnan kansalaisten ominaisuuksien kuvailu jatkuu, he armahtavat toisia. He antavat janoiselle juotavaa, nälkäiselle ruokaa. Matt.25:36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' Jeesuksen armahtamat ihmiset armahtavat koska he ovat itsekin kokeneet armon, armollisuus on itsestäänselvyys. He saavat itsekin lopullisen armon päästessään taivaaseen.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
1. Joh.3:2 Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan. Jeesus voi puhdistaa sydämen sanallaan, vain jumalan sana voi puhdistaa sydämen. Sellainen ihminen haluaa elää Jumalan tahdon mukaan ja etsiä hänen kasvojaan. Tämäkin halu on Jumalan synnyttämää ja sen takia hän kerran näkee Jumalan kasvoista kasvoihin. Tällainen ihminen ei ole synnitön mutta hän osaa mennä Jumalan luo sydämensä puhdistamiseksi.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Jos kaikki edellä olevat autuaaksi julistettujen ominaisuudet yhdistetään, saadaan todellinen rauhantekijä. Rauhattomuuden keskelle saadaan rauha ja sen rauhan tuo lopulta itse rauhanruhtinas – Jeesus Kristus. Jaak.3:18 Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat. Todellinen rauhantekijä voi olla vain ihminen joka on ensin itse saanut rauhan Jumalan kanssa.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: -heidän on taivasten valtakunta.
Jeesuksen seuraaminen tässä maailmassa tarkoittaa Jumalan kunnian ja pyhyyden tunnustamista ja ihmisen syntisyyden myöntämistä. Se on myös Jumalan tahdon etsimistä ja noudattamista, vaikka se olisi yleisen mielipiteen ja vallitsevien tapojen vastaista. Se saa väistämättä aikaiseksi törmäyskurssin maailmallisen ajattelun kanssa, missä korostetaan ihmisen oikeutta määritellä oikea ja väärä ja elää miten hyväksi näkee. Tämä saa aikaiseksi ärtymystä, vihaa ja jopa vainoa kristittyjä kohtaan. Jeesus kuitenkin muistuttaa, että taivasten valtakunta on jo nyt jokaisen häneen uskossa turvaavan omaisuutta.
Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”
Jumalan ihmisen elämä ei aina ole voittokulkua. Usein se on alatiellä kulkemista, oman mahdottomuuden tajuamista ja monien vaikeuksien keskellä elämistä. Se voi olla kuitenkin myös syvää rauhaa ja iloa, niiden lähteenä itse Jeesus Kristus.
Katekismus sanoo ytimekkäästi tämän päivän aiheesta: Ajan ahdinkojen keskellä kristikunta Jumalan lupauksiin luottaen odottaa sitä riemullista päivää, jolloin Jumalan valtakunta tulee kirkkaudessaan.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 30.10.2022
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 22: 1-14
Jeesus jatkoi vertauspuheitaan ja sanoi:
”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. Silloin hän lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: ’Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!’ Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen, toiset taas ottivat kuninkaan palvelijat kiinni, pieksivät heitä ja löivät heidät hengiltä. Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, surmasi murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Kaikki on valmiina hääjuhlaa varten, mutta kutsutut eivät olleet juhlan arvoisia. Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.’ Palvelijat menivät ja keräsivät kaikki, jotka he tapasivat, niin pahat kuin hyvät, ja häähuone täyttyi aterialle tulleista.
Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua. Hän kysyi tältä: ’Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?’ Mies ei saanut sanaa suustaan. Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita. Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.’”
Jostain syystä Jeesus selitti Jumalan valtakunnan lainalaisuuksia vertauksin. Vertauksella ihminen laitetaan itse pohtimaan, että mitähän sillä meille halutaan kertoa. Tänään Jeesus haluaa kertoa meille vertauksen siitä, millainen on taivasten valtakunta. Eli hän haluaa kertoa jotain elämästä kuoleman jälkeen. Raamattu kertoo selvästi, ettei elämä suinkaan lopu kuolemaan, vaan jatkuu sen jälkeen ikuisesti ja Raamatun mukaan ikuista elämää vietetään joko taivaassa tai erossa Jumalasta paljon huonommassa paikassa.
Jeesus aloittaa vertauksen sanomalla: ”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Kuningas on itse Jumala, joka valmisti häät pojalleen Jeesukselle, jota kutsutaan myös nimellä Jumalan Karitsa. Morsian on seurakunta tai kirkko, eli kaikki Jeesukseen uskossa turvaavat ja hääjuhlat pidetään kerran taivaassa sinne päässeiden kesken.
Tässä vertauksessa Jeesus haluaa kertoa Jumalan kutsusta taivaaseen erityisesti kansalleen juutalaisille, osoittaahan hän tämän vertauksen juutalaisen kansan johtajille eli ylipapeille ja kansan vanhimmille. Hääjuhlaa varten lähetetään palvelijat viemään kutsua: Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita.
Jumala oli lähettänyt kansalleen vuosisatojen ajan useita profeettoja kutsumaan heitä puoleensa. Vertaus kertoo, että ongelmaksi muodostuu se, että juhlat eivät kiinnosta kansaa. Jumala oli kuitenkin ollut hyvin kärsivällinen ja lähettänyt kutsun vielä uudestaan monta kertaa.
Kansalle ei kuitenkaan kutsu kelvannut. Johannes Kastaja oli saarnannut Jeesuksen tulosta ja todistanut hänestä. Jeesus oli tehnyt monia voimallisia tekoja, mutta kansan enemmistö ja erityisesti päättäjät torjuivat hänet. Jeesus kertoo mitä juutalaiselle kansalle ja erityisesti Jerusalemin kaupungille tulee tapahtumaan, kun sille ei kuninkaan kutsu, eli Jeesus kelpaa, se tultaisiin tuhoamaan. Noin 70 jkr. Jerusalemin kaupunki tuhottiin ja temppeli hävitettiin, kävi aivan kuin Jeesus sanoi.
Juutalaiselle kansalle ei kutsu kelvannut ja Jumala päätti kutsua luokseen kaikki muutkin kansat ja jokaisen ihmisen ominaisuuksiin katsomatta. Siis tämä kutsu on osoitettu myös minulle ja sinulle. Kaikille esitettiin kutsu erottelematta, niin pahoille kuin hyvillekin ja viimein tuli häähuone täyteen ja kuningas tuli tervehtimään juhlavieraitaan. Juhlissa oli kuitenkin joku joka ei sinne kuulunut, koska hän oli ilman hääpukua.
Taivaallisissa häissä tarvitaan hääpuku, sinne ei ole muuten mitään asiaa tai tulee heitetyksi pois. Mistä sitten saa hääpuvun, joka kelpaa taivaalliseen hääjuhlaan? Jumalan sanassa kerrotaan miten meidän synnin tahraamat vaatteemme pestään hääkelpoiseksi: Yksi vanhimmista kysyi minulta: "Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?" 14 Minä vastasin: "Herra, sinä sen tiedät." Hän sanoi minulle: -- Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. (Ilm.7:13)
Tämän päivän vertaus kertoo siitä, miten Jumala esittää minulle ja sinulle kutsun taivaallisiin häihin, taivaan valtakuntaan. Hän ei tee sitä väkisin vaan kutsuu. Pääsylippuna on Karitsan veressä pesty hääpuku, eli Jeesuksen uhrikuolema meidän puolestamme. Taivaallisiin hääjuhliin osallistuville annetaan hääpuku lahjana kasteen kautta. Gal.3:27 Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Taivaaseen mennään Jeesuksen antama puku yllä, se puku peittää kaikki meidän syntimme ja puutteemme ja tekee meistä autuaita, eli onniteltavia, Jumalan taivaaseen kelpaavia. Olethan sinäkin mukana Karitsan häissä.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 23.10.2022
Evankeliumiteksti on evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 2: 1-12
Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona, väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa. Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä, jotka eivät tungoksessa kuitenkaan päässeet tuomaan häntä Jeesuksen eteen. Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli, ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.”
Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen: ”Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?” Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Kuinka te tuollaista ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’? Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” - hän puhui nyt halvaantuneelle - ”nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Tällaista emme ole ikinä nähneet.”
Päivän aiheena on usko ja epäusko.
Jeesus oli palannut Galileaan suuntautuneelta saaarnamatkaltaan Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen saapuneen ja he halusivat tulla häntä kuulemaan. Jeesus ryhtyi tapansa mukaan julistamaan Sanaa. Tieto Jeesuksen läsnäolosta levisi myös sairaan miehen ystäväpiiriin ja he laittoivat toimeksi. Sairas laitettiin jonkinlaisille paareille ja lähdettiin Jeesuksen luo. Kansaa oli kuitenkin niin paljon, että jouduttiin poikkeusjärjestelyihin, jotta sairas saatiin Jeesuksen eteen. Tuohon aikaan talot olivat tasakattoisia ja oli mahdollista purkaa katto siten, että siitä sai laskettua halvaantuneen Jeesuksen eteen. Tilanne kertoi suuresta hädästä mutta myös suuresta halvaantuneen miehen uskosta ja tämän ystävien uskosta.
Jeesus alkoi hoitaa fyysisten vaivojen sijaan synnin vaivoja ja lupasi halvaantuneelle syntien anteeksiantamuksen. Tämä ei kuitenkaan ollut kaikkien mieleen vaan lainopettajien mielestä se oli suorastaan herjausta. Lainopettajat eivät ymmärtäneet Jeesuksen jumaluutta, joka toi hänelle arvovallan antaa syntejä anteeksi ja sen takia he pitivät Jeesuksen halvaantuneelle antamaa synninpäästöä herjauksena.
Jeesus kuitenkin Jumalan poikana kykeni näkemään jopa ihmisten ajatuksiin ja sanoi lainopettajille: ”Kuinka te tuollaista ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’? Jeesus heitti kysymyksen oikeastaan arvovallastaan. Ihminen ei kyennyt tekemään kumpaakaan, antamaan syntejä anteeksi eikä parantamaan halvaantunutta. Eli se jolla oli Jumalallinen arvovalta parantaa, olisi myös valtuutettu antamaan synnit anteeksi.
Ajattelisin, että halvaantunut mies oli ystävineen ymmärtänyt Jeesuksen jumaluudesta jotain paljon enemmän kuin lainoppineet, koska tekstissä jo aiemmin sanottiin hänen uskoneen, ehkäpä tuo halvaantunut olikin tullut hakemaan kokonaisvaltaista parantumista-sekä synneistään, että sairauksistaan. Jeesus osoittikin valtansa sanoen: Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” - hän puhui nyt halvaantuneelle - ”nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Jeesuksen toiminta saikin kunnian paranemisesta menemään oikeaan kohteeseen, kun tekstimme lopuksi sanotaan: Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Tällaista emme ole ikinä nähneet.”
Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita. Jokainen Jeesukseen uskossa turvaava saa uskoa omalle kohdalleen vanhurskauden, eli Jumalalle kelpaavuuden koska Kristus sovitti kuolemallaan meidän syntimme. Tähän saamme uskossa lujina luottaa.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 16.10.2022
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 22: 34-40
Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”
Päivän aiheena on rakkauden kaksoiskäsky.
Rakkaudesta puhutaan paljon. Kuulemme sanan usein, mutta mitä mieltä sinä olet, onko kaikki rakkautta, mitä rakkaudeksi nykyaikana sanotaan? Onko kaikki kaunista, mitä rakkaudeksi nykyaikana sanotaan?
Ajassamme kenties rakastetaan paljon, mutta myös vihataan. Kun kuuntelemme uutisia ja myös, kun katsomme peiliin, havaitsemme kenties, että ihmiskunta ei ole vielä jalostunut. Vielä emme elä lopullista onnen ja rakkauden täyttämää täydellistä aikaa, emme vaikka kehitys on mennyt pitkälle monessa muussa asiassa. Ihminen on tehnyt huikeita tieteellisiä saavutuksia ja oppinut ymmärtämään monenlaisia asioita. Rakastamisessa olemme kuitenkin vielä oppilaita ja tämän asian oppiminen taitaa kestää koko elinikämme.
Tämä on kuitenkin Jumalan antama käsky ja tavoite meille:
RAKASTA HERRAA, JUMALAASI, KOKO SYDÄMESTÄSI, KOKO SIELUSTASI JA MIELESTÄSI JA LÄHIMMÄISTÄ NIIN KUIN ITSEÄSI.
Kaiken maallisen hälyn keskellä saamme kääntyä Jumalan puoleen. Saamme rukoilla häntä ja tutkia hänen sanaansa Raamattua. Lähimmäistä saamme rakastaa paitsi kunnioittamalla häntä yhtä arvokkaana ihmisenä kuin itse olemme, myös jakamalla omastamme hänelle, kun hänellä on puute.
Meidän rakkautemme Jumalaa kohtaan on vajavaista, mutta Jumalan rakkaus meitä kohtaan on täydellistä. Hän rakasti ihmiskuntaa, sinua ja minua niin paljon, että antoi ainoan poikansa meidän kaikkien syntiemme sovitukseksi. Kun Jeesus huusi viimeisinä sanoinaan SE ON TÄYTETTY, täytti hän siinä maailmanhistorian suurimman asian. Me kaikki tulimme silloin sovitetuiksi. Meidän ei tarvitse enää omin voimin pyrkiä saavuttamaan Jumalan rakkautta, tämä kaikki annetaan meille. Jeesus sovitti meidät ja me saamme ottaa tämän lahjan uskon lahjan vastaan. Se annetaan meille täysin ilmaiseksi, ilman omia ansioitamme. Tällainen on Jumalan rakkaus meitä kohtaan.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 9.10.2022
Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 14
”Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Kävi niin, että hänen luokseen tuli vesipöhöä sairastava mies. Jeesus kääntyi lainopettajien ja fariseusten puoleen ja kysyi: ”Onko sapattina lupa parantaa vai ei?” He eivät sanoneet siihen mitään. Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Sitten hän taas kysyi: ”Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?” Tähän he eivät kyenneet vastaamaan.”
Fariseukset olivat Jeesuksen aikaan arvostettuja juutalaisia Jumalan Sanan (eli tuohon aikaan olemassa olevien Vanhan testamentin tekstien) opettajia, joiden sanomisia kuunneltiin ja kunnioitettiin. He olivat myös laatineet Jumalan kymmenen käskyn lisäksi suuren kokoelman sitä täydentäviä määräyksiä ja sääntöjä, joita kutsuttiin vanhinten perinnäissäännöiksi ja he vahtivat hyvin tarkasti, että niitä noudatetaan.
Nämä kunnioitetut henkilöt todennäköisesti virittivät Jeesukselle ansan kutsuessaan hänet kotiinsa sapattina eli juutalaisten pyhäpäivänä, joka vastaa meidän sunnuntaitamme, eli lepopäivänä, jolloin ei ollut minkäänlainen työnteko sallittua. Ansa oli siinä, että he olivat kutsuneet paikalle, tai olettivat paikalle saapuvan jonkun hätääntyneen sairaan ihmisen, joka tulisi hädässään parannettaviksi, vaikka pyhäpäivä olisikin. Ja fariseukset tekstin mukaan tarkkailivat mitä tapahtuisi, rikkoisiko Jeesus heidän laatimiaan sapattisääntöjä parantamalla sairaan.
Paikalle saapuikin vesipöhöä sairastava mies, eli kammottavasti turvonnut sairas mies ja fariseukset saivat mahdollisuuden seurata miten Jeesus toimisi. Jeesus kuitenkin näki heidän todellisen motiivinsa, joka ei ollut kiinnostunut siitä saako sairas apua vaan siitä rikkooko Jeesus perinnäissääntöjä. Jeesus kuitenkin näki heidän todelliset motiivinsa ja kysyi heiltä: ”Onko sapattina lupa parantaa vai ei?” Fariseusten juoni meni vähän kuin mönkään ja tekstin mukaan: ”He eivät sanoneet siihen mitään”.
Jeesus halusi auttaa sairasta miestä, vaikka tiesikin saavansa sillä fariseusten vihat päälleen.
”Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois.” Jeesukselle oli fariseusten suosiota tärkeämpää auttaa sairasta miestä hänen hädässään. halusi vielä laittaa heidät pohtimaan omaa toimintaansa hätätilanteessa sanomalla: ”Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?”
Olihan ihan selvää, että kaikki toimisivat hätätilanteessa auttaen hädässä olevaa pohtimatta sitä, mikä päivä on ja fariseuksetkin jäivät siinä tilanteessa sanattomaksi, sanotaanhan tekstissä: Tähän he eivät kyenneet vastaamaan. Jeesus, joka on Jumalan poika, näki heidän toimintansa todellisen motiivin ja sanoi fariseukselle Raamatussa toisessa kohdassa: ”Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.”
Jeesuksen sanat laittavat itseni pohtimaan, mitkä ovat toimintani todelliset motiivit. Haluanko vain näyttää ihmisten silmissä hyvältä, vai haluanko sydämestäni noudattaa Jumalan kymmentä käskyä, jotka ovat tänäänkin voimassa ja tuovat niitä noudattaville siunauksen.
Jeesus kyselee meiltä toimintamme todellista motiivia. Jos huomaamme motiiviemme olevan Hänen tahtonsa vastaisia, meidän on syytä tehdä parannus, eli palata Hänen luokseen ja pyytää Häntä antamaan syntiset tekomme ja ajatuksemme anteeksi. Kaikille katuville Hän lupaa armon ja anteeksiannon sekä pääsyn taivaaseen.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 2.10.2022
Mikkelinpäivää vietetään syyskuun 29. päivänä tai sitä seuraavana sunnuntaina. Vuonna 2022 Mikkelinpäivä on 2.10. Päivää vietetään arkkienkeli Mikaelin kunniaksi, mutta sitä pidetään myös kaikkien enkelien sekä las-ten päivänä 6
Jeesus sanoo: ”Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?”
Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:
”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tä-män lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
(Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tu-leen. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pää-set sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.)
Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat tai-vaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Päivän evankeliumiteksti alkaa kuvauksella, miten opetuslapset tulivat Jeesuksen luo heittämään päivänpoltta-van kysymyksen – ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa”? Me ihmiset haluamme niin herkästi kunniaa itsellemme. Tekemisemme ovat meille hyvin tärkeitä ja usein huomaan itsekin, että hengellisessä elämässä on suuri kiusaus siinä, että haluan olla hyvä ja saada ihmisten kehuja. Sitä varten emme kuitenkaan saisi tehdä hengellistä työtä, että ihmiset meitä kehuisivat, vaan meidän tulisi etsiä sekä julistajien, että maallikoiden, aina Jumalan tahtoa ja pyrkiä sen tekemiseen.
Jeesus antaa vastauksen, joka laittaa opetuslapset (ja minutkin) hiljaiseksi: ”joka nöyrtyy tämän lapsen kal-taiseksi, on suurin”. Millainen sitten on lapsen kaltainen ihminen?
Uskoisin, että pienen lapsen suhde vanhempiinsa voisi kertoa meille tästä jotain. Pieni lapsi on voimiltaan vä-häinen ja suorastaan avuton selviämään ilman vanhempiaan. Pieni lapsi uskoo ja luottaa vanhempiinsa täydel-lisesti. Kun lapselle tulee itku, hän juoksee vanhempansa syliin lohtua saamaan. Ei hän murehdi huomisen huo-lia vaan elää tässä päivässä. Taivasten valtakunnassa suurin on myös täysin Jumalasta riippuvainen, uskoo ja luottaa häneen täydellisesti, tulee juosten Jumalan luo saamaan lohtua murheeseensa eikä murehdi huomista vaan luottaa Jumalan huolenpitoon.
Jeesus tahtoo myös ymmärtääkseni sanoa opetuslapsilleen (ja myös meille), että taivaan valtakunnassa kukaan ei uhraa ajatustakaan arvojärjestyksen pohtimiseen. Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumin luvussa 23: Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Taivaallisessa ajattelumallissa nöyrin on suurin, eikä nöyrä ihmi-nen pohdi sitä kuka on häntä alempana tai ylempänä, vaan sitä miten voisi palvella Herraansa ja lähimmäisiään. Apostoli Pietari muistuttaa meitä uskovalle sopivasta käytöksestä: (1. Piet. 5:5) Ja te kaikki: pukeutukaa keski-näiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
Jeesus varoittaa äärimmäisen vakavasti niitä, jotka haluavat saattaa häneen uskovat, erityisesti pienet lapset, lankeemukseen, eli hänen käskyjensä vastaiseen toimintaan tai peräti luopumaan Jeesuksesta. Hän korostaa asian vakavuutta sanomalla: jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat mi-nuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
Oman kotikirkkoni, Kodisjoen kirkon, kiviaidan nojalla on vanhoja myllynkiviä muistoina menneistä ajoista, niistä, jolloin leipä oli jokapäiväistä perusruokaa ja jolloin tarvittiin myllynkiviä jauhon jauhamiseen. Kivet ovat niin painavia, ettei yksi mies kykene sellaista mitenkään nostamaan ja tämä tekee Jeesuksen puheesta vakavan. Me emme saa omalla toiminnallamme tai esimerkillämme johdattaa ketään jumalan lasta kiusaukseen tai lan-keemukseen. Jos jonkun mielestä joku asia on syntiä, emme saa väheksyä hänen näkemystään. Apostoli Paa-vali muistuttaa meitä (Room.14): 1 Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. 21 Sinun on hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi.22 Säilytä sinä oma uskosi Jumalan edessä. Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä minkä uskoo oikeaksi.
Jeesus antaa päivän tekstissä myös ohjeen siitä, miten kiusaukseen tulee suhtautua: ”hakkaa se poikki ja heitä pois ja sanomalla repäise se irti ja heitä menemään”. Jeesus käyttää tässä kuvainnollista kieltä. Jos tekisin kirjaimellisesti Jeesuksen ohjeiden mukaan, minulla ei olisi jäljellä yhtään ruumiinosaa. Jeesus haluaa uskoak-seni antaa selvän viestin siitä, että ihminen joutuu tietoisesti kamppailemaan välttääkseen Jumalan tahdon vas-taisia tekoja ja ajatuksia. Meissä kaikissa asuu uskonisämme Lutherin mukaan perisynti, joka saa ihmisen luonnostaan mieltymään pahaan. Tätä meissä asuvaa pahaa vastaan joudumme taistelemaan koko maanpäällisen elämämme ajan. Tässä taistelussa selviämme voittajana vain pyytämällä Jeesukselta apua ja voimaa pahan vas-tustamiseen ja anteeksiantamusta langettuamme.
Evankeliumitekstimme lopuksi Jeesus haluaa tuoda selvästi esiin, kuinka paljon hän rakastaa lapsia ja jokaista omaansa sanomalla: Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enke-linsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Jokainen ihminen on samanarvoi-nen Jumalan luomana. Kolmiyhteinen Jumala rakastaa jokaista ihmistä sanoinkuvaamattomalla rakkaudella. Jeesus haluaa olla Herrasi ja Vapahtajasi. Sen hän tekee kutsumalla sinua luokseen. Hän kutsuu sinua uskossa turvautumaan häneen, mutta hän ei tee sitä väkisin vaan antaa sinun valita haluatko olla yksi hänen vähäisis-tään. Usko, turvaa ja luota häneen, niin saat Jeesuksen antaman rauhan sydämeen elämäsi ajaksi. Se rauha kes-tää maanpäällisen elämän vaivoissa ja haasteissa ja kantaa aina taivaaseen asti kuoltuasi. Tämän päivän tekstin perusteella voit siellä tavata jopa oman enkelisi.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 18.9.2022
Tänään on kirkkovuodessa 15. sunnuntai helluntaista.
Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille.
PÄIVÄN EVANKELIUMITEKSTI Luuk. 17:11–19
Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?” Ja hän sanoi miehelle: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.”
Päivän evankeliumitekstissä kerrotaan miten Jeesus oli matkalla Jerusalemiin. Samarian seudulla hän kohtasi kymmenen spitaalista miestä. Nuo miehet olivat varmasti karmean näköisiä ja hajuisia. Vanhassa testamentissa kirjoitetaan (3. Moos. 13: 45–46): "Spitaalitautia sairastavan tulee käyttää repaleisia vaatteita, pitää hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutaa: 'Saastainen, saastainen.' - Niin kauan kuin hän potee tautiaan, hän pysyy saastaisena. Hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella."
Tauti siis eristi siihen sairastuneen kaikista muista ihmisistä ja tuo tauti aiheutti myös epämuodostumia ihoon ja kehoon. Ei ihme, että kuullessaan suuren parantajan Jeesuksen olevan matkalla he huusivat hänelle: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus armahtikin heitä ja sanoi sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat. Jeesus käski heitä menemään näyttämään itseään papeille, koska Mooseksen laissa oli säädetty, että papin oli tarkastettava parantunut ihminen ennenkuin hänet voitiin todeta terveeksi ja hän sai palata normaaliin elämään ja toisten ihmisten pariin. Kuitenkin vain yksi näistä kymmenestä parantuneesta palasi Jeesuksen luo ja ylisti Jumalaa suureen ääneen ja lankesi Jeesuksen jalkojen juureen osoittaen hänelle kiitoksensa ja kunnioituksensa.
Ajattelin jossain vaiheessa, että onpa kiittämätöntä porukkaa. Kun tarkemmin olen asiaa pohtinut olen todennut, että samankaltaista on omakin toimintani. Kymmenstä yksi palasi kiittämään - itse saatan kiittää Jumalaa ehkä yhdestä saamastani kymmenestä asiasta. Totuushan on , että jokainen hengenvetonikin on Jumalan armoa ja antamaa. Hän on minut luonut, antanut ruumiin ja sielun ja kaiken muunkin mitä minulla on. Kuinka usein muistan tästä kiittää? Miten on sinun laitasi?
Oppi-isämme Martti Luther kirjoittaa ensimmäisen uskonkappaleen selityksessä näin: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän nämä vielä pitää voimassa: antaa myös vaatteet ja kengät, ruuan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellot, karjan ja kaiken omaisuuden, lahjoittaa runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta, ja että hän tekee tämän kaiken sulasta isällisestä, jumalallisesta hyvyydestänsä ja laupeudestansa, ilman mitään minun ansiotani, ja mahdollisuuttani, mistä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, palvella häntä ja olla hänelle kuuliainen. Tämä on varmasti totta. ” lainaus päättyy.
Suurin Jumalan lahjoista on saatu jo parisen tuhatta vuotta sitten Golgatan keskimmäisellä ristillä. Jumala antoi ainoan poikansa syntiemme sovitukseksi. Hän teki tuon sovitustyön niin kertakaikkisesti, että Hän ei tarvitse siihen meidän apuamme. Jeesus teki kaiken kuollessaan ristillä, me saamme vain vastaanottaa, vain uskoa. Uskokin on alusta loppuun kokonaan Jumalan tekoa. Kastettu kristitty, saat olla aivan turvallisella mielellä, kun laitat turvasi Jeesukseen. Älä pelkää, hän rakastaa sinua. Älä pelkää, hän pitää sinusta huolen. Älä pelkää, hän vie sinut kerran perille taivaan kotiin.
Virren 341 viimeisessä säkeistössä sanotaan:
Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen.
Kaikesta, oi Herra, sulle annan ikikiitoksen!
Jaakko Antola
Sana Sinulle 14.8.2022
Ruusujen aikaan
Kristuksessa rakkaat RKY-ystävät, sisaret ja veljet!
Kun elämme parhaillaan syyskesän päiviä, ilahduttavat meitä elokuun puiden ja puis-tojen lehtevät näkymät. Silmiämme hivelee kukkien hehkuva loisto ja niiden värikyl-
läinen kirjo lumoaa aistejamme. Juuri tänään nousee mieleeni isoäitini Anastasian lapsuudessani toistama laulu ”Kun nuoruuden aika on ruusuinen”:
Isoäitini oli karjalainen ortodoksi, jolle hengelliset laulut olivat tärkeitä ja rakkaita.
Mainitun laulun sanoihin liittyy opetus:
”Kun nuoruuden aika on ruusuinen, Ja riemuinen on joka puoli. Ota tiestäsi vaarin
ja suunnasta sen. Älä kaikista ruusuista huoli!
Ota tiestäsi vaarin, tai muutoin se vie, Syvyyksihin, joissa voi kuolla.
Ah, vaaroja täynnä on maailman tie, Ja kuiluja sen joka puolla.
Ilon pettävän vain tämä maailma suo, Sen viehätys hetkessä vaihtuu,
Kuin kuihtuva ruusu, mi lehtensä luo. Kuin kupla, mi hohti ja haihtuu!
Ilo Herrassa on iankaikkinen vaan. Se ruusu ei lehtiä poista,
Jo nuorena riennä se saavuttamaan. Ei vertaista ruusua toista.”
Sanat ovat lahjakkaan ruotsalaisen papin tyttären, Lina Sandell-Bergin käsialaa.
Johtakoot ne ylistämään kuin ihmeenä, Jumalan suurta kunniaa luonnossa.
Unto Martikainen, Joensuu
Sana Sinulle 7.8.2022
ÄLÄ EPÄILE, USKO AINOASTAAN
Kristuksessa rakkaat RKY-ystävät, sisaret ja veljet!
Kristuksen ristiin naulitsemisen ja ylösnousemuksen jälkeen Raamattu kertoo meille
Vapahtajasta seuraavasti: ”Samana päivänä, viikon ensimmäisenä. myöhään illalla,
kun opetuslapset olivat lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja sei-soi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!” Ja sen sanottuaan hän näytti heil-le kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. Niin Jeesus sa-noi heille jälleen: ”Rauha teille!” Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän mi-näkin teidät”. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille:
”Ottakaa Pyhä Henki, Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi anne-tut, Joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt”.
Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan (Raamattuun)
Jeesus teki opetuslastensa nähden; Mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että
Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä Hänen nimes-sänsä.” Joh. 20: 19-23;
Unto Martikainen, Joensuu
Sana Sinulle 31.7.2022
PYHITTYMISEN IHME
Kristuksessa rakkaat RKY-ystävät, sisaret ja veljet!
Nykyiselle ajallemme tyypillistä on tuoda keskustelussa puhujan oma panos esille, kun puhutaan työn tuloksista, joita on saavutettu. Meillä Kristuksen seuraajina on silti oikeus asettaa Kolmiyhteinen Jumala kaiken hyvän Alkajaksi ja täyttäjäksi.
Uskovaisten kesken sanotaankin niin, ettei ihmistyö mitään auta: ”Jumalan siunaus
rikkaaksi tekee!” Olen saanut kokea tämän asian konkreettisesti, kun kristillisiä kir-joja toimittaessani ja kootessani itse Kristus Vapahtaja on tullut avukseni ja niin
vähäisillä voimillani kootut teokset ovat tulleet pyhitetyiksi. Silloin saan kiitollisen
mielen ja voin antaa täydellä sydämellä niistä kunnian Jumalalle.
Profeetta Jesajan rohkaisevat sanat voidaan liittää pyhittymiseen. Matteuksen evanke-liumin 12. luvun jakeista 12-21 saamme lukea:
”Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun
sieluni on mielistynyt. Minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sa-nomaa pakanoille. Ei hän riitele, eikä huuda,ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.
”Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta,
kunnes hän saattaa oikeuden voittoon, ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa.”
Matt. 12: 12-21;
Unto Martikainen, Joensuu.
Sana Sinulle 24.7.2022
Kristuksessa rakkaat RKY-ystävät, sisaret ja veljet!
Nykyiselle ajallemme tyypillistä on tuoda keskustelussa puhujan oma panos esille, kun puhutaan työn tuloksista, joita on saavutettu. Meillä Kristuksen seuraajina on silti oikeus asettaa Kolmiyhteinen Jumala kaiken hyvän Alkajaksi ja täyttäjäksi.
Uskovaisten kesken sanotaankin niin, ettei ihmistyö mitään auta: ”Jumalan siunaus
rikkaaksi tekee!” Olen saanut kokea tämän asian konkreettisesti, kun kristillisiä kir-joja toimittaessani ja kootessani itse Kristus Vapahtaja on tullut avukseni ja niin
vähäisillä voimillani kootut teokset ovat tulleet pyhitetyiksi. Silloin saan kiitollisen
mielen ja voin antaa täydellä sydämellä niistä kunnian Jumalalle.
Profeetta Jesajan rohkaisevat sanat voidaan liittää pyhittymiseen. Matteuksen evanke-liumin 12. luvun jakeista 12-21 saamme lukea:
”Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun
sieluni on mielistynyt. Minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sa-nomaa pakanoille. Ei hän riitele, eikä huuda,ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.
”Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta,
kunnes hän saattaa oikeuden voittoon, ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa.”
Matt. 12: 12-21;
Unto Martikainen, Joensuu.
Sana Sinulle 17.7.2022
Raamatussa meille kerrotaan siitä, kuinka eräs lainoppinut nousi ja
kysyi Kristuksel-ta, kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää
tekemän, että minä iankaikkisen elä-män perisin?" Niin hän vastasi ja
sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja
kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi ja
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Luuk. 10: 27;
Tämän perusteella me saamme luottaa siihen, että täyttämällä rakkauden
käskyn, meillä on lupa toivoa, että sinun nimesi ja minun nimeni kerran
on oleva kirjoitettuna elämän kirjaan. Osoittamalla laupeutta voimme
vakuuttua myös Jeesuksen Kristuksen Vuorisaarnan sanoista: "Autuaita
ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden."
Matt. 5: 7;
Unto Martikainen, Joensuu.
Sana Sinulle 10.7.2022
Meidän elämämme kallein asia on päästä lähemmäksi Kristusta,
ja vahvistua uskossamme niin, että päiviemme päättyessä meitä
odottaisi iankaikkinen elämä.
Raamattu on se pyhä kirja, josta me Kristuksen seuraajina voimme
löytää lohdu-tuksen ja armon sanat, Jeesus lausuu opetuslapsilleen, kun
nämä olivat vielä hänen seurassaan: ”Sillä niin on Jumala maailmaa
rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään,
joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaik-kinen
elämä.” Joh. 3: 16 ;
”Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan
maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka
uskoo häneen, sitä ei tuomita, mutta joka ei usko, se on jo tuomittu,
koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.” Joh. 3:
17-18;
Näissä sanoissa Herra on antanut meille iankaikkisen elämän
sanat. Niin kuin Jeesus opettaa meitä tänäkin päivänä: ”Mutta tulee
aika, ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja
totuudessa, sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.”
”Jumala on Henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla
hengessä ja totuu-dessa.” Joh. 3: 23-24;
Unto Martikainen, Joensuu.
Sana Sinulle 3.7.2022
KRISTUKSEN TÄHDEN
Rakkaat RKY-ystävät, sisaret ja veljet!
Elettäväksi annetussa ajassamme vaikuttaa kristillisen kirkon kanta olevan, että
Raamatun totuus on helppo sysätä syrjään. Kristuksen evankeliumin ja pelastus-sanoman tilalle ovat tulleet uudet opit, joita ovat transsendenttinen mietiskely,
joogan arvostus rukouksen ja kristillisen kilvoituksen vaihtoehtona, kaikenlaiset
mantrat eheän sielunelämän tavoittelussa jne. Kristus on siinä jäänyt syrjään.
Omassa elämässäni lapsuudenkodissa saatu kristillinen kasvatus on ollut ehdoton voimavara, joka suojaa yhä edelleen joutumasta uskonelämän harhapoluille.
Muistan, kuinka isäni kanssa yhdessä lähdimme kotikylän rukoushuoneelle, missä
saatoin kokea joka kerta Jumalan läsnäolon hartaustilaisuuksien aikana.
Niin ikään jotkut lauletuista virsistä jäivät koulupojalle pysyvästi mieleen. Niiden joukosta nousee yhä sointumaan virsikirjan virsi 274, jonka sanat ”Kristuksen tähden
menköön vain, Maailma tykkänään. Kalleimpana aarteenain Mä pidän ristiään.”
Voisi ajatella tämän virren olevan kuin pieni uskontunnustus, joka vastaa ripillä käyntiä Herran huoneessa. Yhdessä isäni kanssa sitä lauloimme 1960-luvulla.
Edellämainitun virren tekijä on englantilainen Maurice Greene, joka eli vuosina
1696-1755. Hänen syvällinen uskonkäsityksensä näkyy virren sanoituksessa tavalla, joka koskettaa meitä tänäkin päivänä. Virren viides säkeistö kuuluu näin:
”Haudattu kanssa Kristuksen Mä olen kuolemaan, Vanhurskauden vaatteeseen
Puettu ihanaan.” Saakoon Kristus elää tänäänkin meidän jokaisen sydämessä.
Unto Martikainen, Joensuu
Sana Sinulle 26.6.2022
Tämän viikon sanassa teemana on ” Kutsu Jumalan valtakuntaan.” Kutsu
Kristuksen seuraamiseen, Jumalan yhteyteen, uuteen elämään, Jeesuksen
todistajaksi.
Jeesuksen ja opetuslasten seurassa aterialla oli viisas mies, joka sanoo:
” Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa.”
Jeesus, joka oli törmännyt oman aikansa oppineiden suureen vastarintaan ja ymmärtämättömyyteen vastaa hänelle, opetuslapsilleen ja meille, kertomalla
tarinan suurista pidoista.
Siinä aikalaisiinsa ja varmaan myös usein meihin, ainakin minuun syvästi
pettynyt Jeesus varoittelee ja valmistelee seuraajiaan ja todistajiaan
ymmärtämiseen ja tuleviin tehtäviin.
Kutsutuilta löytyy esteitä, kiireitä ja haluttomuutta, toiset hommat ja halut kiinnostivat. Vääriä ennakkoluuloja ja käsityksiä. He jäivät ilman pitoja.
Tilalle kutsuttiin uudet, köyhät, sokeat, rammat, ahdistetut, hätäänsä apua
tarvitsevat. He pääsivät pitoihin ja juhlimaan.
Kutsujan, todistajan, Kristuksen seuraajan dilemma, ratkaisematon ongelma
on usein siinä, että mikä minussa on vikana, enkö minä osaa puhua oikein.
Olenko taitamaton, kun kuulija ei näe Jumalan valtakuntaa aarteena,
ihmeellisenä lahjana, jonka Hän tahtoo lahjoittaa meille. Aarteena , joka
valtaa sydämen, saa silmät hehkumaan, tuo rauhan ja ilon elämään.
Kutsun vastaanottaminen on kuitenkin Jumalan Pyhän hengen työ, Jumalan
tuntemisen, kasvamisen, rakkauden, anteeksisaamisen ja hyvyyden kokemisen
paikka. Me voimme olla vain välikäsiä, vaikuttavan sanan esilläpitäjiä.
Se riittää meille. Minä aikakin yritän tyytyä siihen ja kiittää siitä.
Terveisin Esa
Sana Sinulle 12.6.2022
Tämän viikon tekstissä Jeesus ottaa kouluun meidät, seuraajansa ja
kirjanoppineet tänäkin aikana hyvin keskeisessä asassa, ihmisenä
olemisesta.
Elämässä on kauniita, aurinkoisia päiviä, vihreitä niittyjä ja silmää
hiveilvän soreita kukkasia. Mutta on myös monenlaisia rikkaruohoja
On myös menestyviä, hyvinvoivia ihmisiä, mutta myös sairaita,
vaelluksellaan epäonnistuneita, kohtalon kolhimia ja monella tavalla
vinoon kasvaneita ihmsiä. Mekin elämme maailmassa, jossa liikaa
kärsimystä, elämisen tuskaa, sortoa, epäoikenmukaisuutta, joka
syö ihmisyyttä meissä.
Siksi Jeesus kertoo opetukseksi ja varoitukseksi vanhan tarinan
rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Se oli vavahduttava varoitus
elämän kovettamilla itsekkäille vain omia nautintojaan hamuileville
ja Jumalan tahdon unohtaneille.
Rikas tullimies, joka lystäili ystävineen palatsissaan, ummisti
silmänsä ja tukki korvansa sairaan, köyhän ja kurjan avunpyynnöiltä,
mutta joutuu kerran kovan paikan eteen.
Jeesus muistuttaa ja varoittaa meitä ja silloisia kuulijoutaan tässä
elämässä tärkeistä asioista.
Täältä lähdetään, täältä mennään toiseen maailmaan, uuteen
ulottuvuuteen, jossa painaa toisen laiset aarteet. Siellä ovat on
arvokasta: rakkaus, toisen kunioitus, auttaminen, armahtaminen
ja ihmisyys.
Mutta sieltä ei kuljeta tietä takaisin tänne Jumalan tahtoa on
elettävä tässä maailmassa, näiden vaivojen ja kiusojen keskellä.
Kristuksen seuraajan sinus ja minun osa on palvelijan osa,
Laupiaan Samarialaisen malli, rooli ja elämä.
Kesäisin terveisin Esa.
Sana Sinulle 29.5.2022
Viikon teemena on odottavan , pelkäävän, yksin jätetyn ja ahdistuneen, kaipaavan ja ikävöivän ihmisen huuto ja huokaus: exaudi Jumalan puoleen.
Kirkkovuodessa eletään aikaa, jolloin odotetaan Kristuksen lupauksen täyttymystä.
Tämän viikon evankeiliumin tekstissä Jeesus lupaa seuraajilleen:
” Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota.”
Hän karkoittaa pelon, hän tekee meidät osallisiksi pelastuksesta, hän kirkastaa totuuden Kristuksesta ja vakuuttaa meille, että sinä olet Jumalan lapsi ja sinulla on Jumalan
lapsen oikeudet.
Yhteys Jumalan ja sinun välillä on Jumalan valinta. Se ei ole ihmisen valinta vaan
Jumalan oma päätös, josta hän ei luovu. Salattua viisautta, jota minä en aina näe enkä
ymmärrä. Eikä minun tarvitsekaan.
Puolustaja saa minut kokemaan ja tuntemaan pelastuksen, armon, rauhan ja ilon, jos Jumalan niin tahtoo. Mutta minulla on kaipausta, ikävää ja ahdistusta, jos puolustaja
viipyy tai katoaa sisimmästäni.
Tätä kirjoittaessani tunnen syvää kaipausta ja surua ja odotan Pyhän-Hengen lohdutusta
syvään suruuni Irja nukuttua toisten hoitoon ja parempaan valtakuntaan, täältä vaivojen
ja murheiden maasta.
Mutta kuolleelta näyttänyt maa on puhjennut kauniiseen kukkaan täälläkin. Kun vain
silmät avautuisivat näkemään. Siksi exaudi, huokaan odottaen ja toivoivoen Jeesuksen lupaukseen turvaten Jumalan puoleen.
Siunattua Pyhän-Hengen vuodattamistsen odotusta teille jokaiselle. Esa
Sana Sinulle 22.5.2022
Tämän viikon kehoitus meille on sunnuntain nimessä: Rogate: Anokaa, rukoilkaa!Tuttu asia jota monet ovat harjoiteleet pienestä pitäen illoin aamuin ja ruokkailun alussa ja lopussa. Minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa. Vielä me Irjan kanssa menemme unten maille ja heräämme uuteen päivään laulamalla: ” Tule kanssani Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ, tule illoin ja aamun varhain. Tule vielä kun joutuu yö....” Uni tulee turvallisemmin ja päivä kirkkaampana.
Rukouksesta on sanottu, että se on kristityn hengitystä, sisään – ulos, sisään – ulos.
Sisään = pitäisi kiireiltää ehtiä kuuntelemaan, mitä Isällä olisi sanottavaa, mitä ja miten minun pitäisi ottaa askeleita tänä päivänä, mitä ja ketä minun tulisi muistaa ja kenen puolesta huokailla.
Ulos = painavien murheiden ja askarruttavien asioiden antamista suurempiin käsiin.
On hyvä, kun saa kelata ja käydä läpi surunsa, murheensa, pettymyksensä, ilonsa, käydä niitä läpi turvallisessa seurassa, jakaa ne auttavan, sovittavan ja armahtavan Isän kanssa. Rukous ei ole vaivojen, tunteidensa murheiden, kiitosten ja ilojen purkausta. Se yhteyttä Isän ja Kristuksen kanssa, , luovuttamista, suurempiin käsiin jättämistä, uusen mahdollisuuksien etsimistä ja toivon uskon ja ja luottamuksen herättelyä.
Siksi Jeesus raamatun mukaan rukoili paljon ja opetti seuraajiaan rukoilemaan.
Kun seuraa raamatun muita rukoilijoita, kuuroja , spitaalisia, ristinpuullla riippuvaa, poikansa, tyttärensä tai palvelijansa puolesta rukoilevia, niin usein hätä, pelko ja tuska on niitä, jotka asaavat meidät liikkeelle. Monenlaista porukkaa, elämän suossa syvälläkin kahlaavia, eikä ketään heitetä pois. Rohkaiskoon se meitä rukoilemaan kaikissa vaivoissamme, turvautmaan ja kiittämään. ” Kun on turva Jmalasa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu eon siiven alla. ”
'Terveisin Esa.
Sana Sinulle 15.5.2022
Tämän viikon sunnuntain vanha nimi ja kantava sana meille on juhlava: CANTATE !
Laulakaa, laulu mielet nostattaa, laulu kantaa surunkin syövereissä.
Me elämme Pääsiäisen jälkeisessä ajassa, järkytysten, pettymysten ja suurten, iloisten ja
ihmeellisten tapahtumien keskellä. Ymmärrys ei yllä, mutta ihmeellistä on koettu.
Päivän Psalmi kehoittaa: ” Laulakaa Herralle laulu, hän on tehnyt ihmeellisiä
tekoja. Hän on meidän pelastajamme.” Riemuitkaa ja iloitkaa ja laulakaa yksin, yhdessä
ja toinen toisillenne Herran teoista.
Päivän teemana on ” Taivaan kansalaisena maailmassa” Kristuksen seuraajana vaikeaa,
kun elän kiusojen maailmassa, omine heikkouksieni, vaivojeni ja vähäisen ymmärryksen
kanssa.. Opetuslapsien ja minun mieltä painaa oma epävarmuus, taitamattoman kysymykset ja erehdykset. Miten minä osaan,? miten jaksan ja onnistun ? Eikä laulu luonnistu. Minä
tarvitsen apua, kuka laulaa minulle: koskettavasti, lohdutavasti, kantaa ja auttaa?
Päivän evankeliumi tekstissä on meille kaikille seuraajiaan hyvöstelevän Jeesuksen lohduttava, lupauksen sana: ” Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että
minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.”
Auttaja, totuuteen kuljettaja. ” Totuuden Henki, kirkastaa Kristuksen epäileville ja ymmärtämättömille ja ohjaa seuraajat oikealle tielle. Sitten laulu lontuu ja ilo täyttää
sydämen. Kristittynä oleminen on Kristukseen kartsomista, armosta elämistä ja ilossa
kasvamista. Lämmintä kevättä, iloa ja kukkia, uutta syntymää sinulle.
Terveisin Esa
Sana sinulle 5.6.2022
Tämän viikon ninessä on meille annettu riemullinen kehoitus: : Jubilate, riemuitkaa, iloitkaa !, . mutta sunnuntain teemana on Jumalan kansan-ikävä. Kokemuksesta tunnen, ettei iloa voi puristaa, herätellä itsestää, sen syntymiseen tarvitaan aiheita, syitä , perusteita oman minän ulkopuolelta.
Voidakseni iloita minä tarvitsen toista ihmistä, sinua, Jumalan sanaa, ymmärrystä, rakkautta. anteeksi saamista, Hengen johdatusta, hyvän ja kauniin kokemista.
Viikon tekstiissä Johannes keroo Kiirastorstai illasta, jossa Jeesus ehtollisen yhteydessä valmistaa seuraajiaan Pitkän Perjantain ja Pääsiäisen tapahtumien kohtaamiseen.ja kestämiseen.
Odotuksen vaikeat ja iloiset ja ihmeelliset ajat ja tapahtumat heillä olivat vielä edessä.
Odottava ja ikävöivä usko on keskeinen, vaikea osa Kristuksen seuraajan uskoa., vaikka parempaan, uuteen ja ihmeelliseen ollaan menossa.
Jesuus ei piirtele tarkoja kuvia Taivaan kodista, sen tiedämme, että kiitos, ylistys ja rakkaus elää siellä.
Ei piirtnyt kuvaa, mutta tien sinne hän viitoitti: ” Minä olen tie, totuus ja elämä ” , ” minä menen valmistamaan teille sijaa, että te olisitte siellä, missä minä olen ”
Pietari kirjeessään rohakaisi ja auttoi iloon laajoilla alueilla, hajallaan asuvivia Kristuksen seuraajia: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä. Suuressa laupeudessaa hän on synnyttänyt meidät uuteen eämään ja antanut meille elävän toivon, herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista.” Toivo kantaa odottavaa ja ikävöivää uskoa ja toivo On yksin Kristuksen varassa. Iloitaan ja riemuitaan ja kiitetään yhdessä koukolla ja yksin. Terveisin Esa.
Sana Sinulle 1.5.2022
Tämän viikon sunnuntai on Hyvän Paimenen sunnunnuntai ja sa saaamme koko viikon ja miksei koko jäljellä olevien päivien ajan, monenlaisten iloisten ja murheellisten aikojen hetkinä muistutella itsellemme ja toisisillemme Hyvän Paimenen läsnä olosta, Hänen turvaavia lupauksia ja sanoja, joita on hyvä pysähtyä miettimään
Hyvä paimen on ollut Raamatun kauneimpia ja rakkaimpia kielikuvia.Vieläkin se viriteleelämpimiä aaltoja ja rauhoittavia mielikuvia, kun sitä mielessäni pyörittelen vaikka kaikkia sen syvyyksiä en taida vieläkään täysin ymmärtää. Siksi kai kirkkojen vanhimmat kuvat maalaukset ovat kuvanneet Jeesusta, pieni karitsa sylissään.Olen nähnyt ja kuullut kuinka pienet päiväkerholaiset silmät innosta loistaen laulavat:" Hyvä Paimen rakastaa pienen pientä karitsaa.."
Tämän sunnuntain ja viikon teksteissä teema toistuu. " Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa en pelkää mitään pahaa, sillä sinä siellä olet minun kanssani.. sinä suojelet, sinä johdatat."
" Näin sanoo Herra, sinun Jumalasi:" Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet"
" Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte Hänen jälkiään"
" Minulla on myös muita lampaita, sellaisia joka eivät ole tästä tarhasta, niitäkin minu tulee paimentaa, kun he kuulevat minun ääneni ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen."
Siteeraan vielä teksteihin liittyen Harri Henttisen ajatelmaa: " Älä luule, että enkeleillä on aina siivet, niillä on kädet ja jalat sekä sinun kasvosi. Kun ajatus, tunne ja teko yhtyvät, silloin syntyy Jumalan suuria ja pieniä arkienkeleitä. "
Minunko, vai sinun kädet, jalat ja kasvot ? Mikä minä olen? Millainen olen, millainen pitäisi olla? Osaanko olla Kristuksen käsinä, äänenä. Osaanko, jaksanko, onko minulla aikaa ja ymmärrystä? Usein olen eksyksissä, pimeässä laaksossa, synkässä salossa ja luulen olevani yksin.
Ei meillä kenelläkään ole uskoa, iloa, toivoa ja voimia, jos me olemme vain yksin. Minun uskoni ja uskon, että kaikkien meidän uskomme, toivomme ja rakkautemme syntyy ja elää vain yhteisössä, kirkossa, ystävien hoidossa, Kristuksen seuraajien porukassa, RKY:ssä. Näin on ollut alusta alkaen, vuosituhansia ja niin on nytkin. Mennään kirkkoon, sanan ääreen, ystävien ja murheellisten keskuuteen. Kiitos teille ystävyydetänne. Kaunista kevättä murheittenkin keskellä. Terveisin Esa.
Sana Sinulle 24.4.2022
Sana Sinulle 17.4.2022
Sana Sinulle 10.4.2022
Reino Tanjunen
Sana Sinulle 3.4.2022
Olemme siirtyneet syvään paastonaikaan. Raamatun tämän sunnuntain tekstit
vievät meidät kärsimyksen sunnuntaihin. Psalmi 43: "Sinä, Jumala, olet
ainoa turvani. Milsi olet hylännyt minut? Mklsi minun täytyy kulkea surusta
synkkänä, kärsiä vihollisen sortoa?"
Elämme kärsimyksen aikaa. Kuljemme yhdessä ukrainalaisten kärsimysten
kanssa. Elämme heidän tuskaansa ja ahdistustaan. Lapset ja vanhukset
kärsivät aivan liian paljon tuskaa ja ahdistusta. Kärsivien kasvot
koskettavat meitä jokaista. Kärsivän ja ahdistuneen ihmisen turva on
kuitenkin kaiken kärsinyt Vaapahtajamme Jeesus Kristus. Hänen armonsa ja
uhrautuva rakkautensa on tämän aikamme keskellä voimavaramme ja
rohkeutemme. Hän ei jätä omiansa. Hän kokoaa yhteen kaikki hajallaan olevat
Jumalan lapset (Joh. 11).
Siunausta Sinulle ja rakkaillesi!
Reino Tanjunen
Sana Sinulle 7.11.2021
”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Matteus 11:28
Rakas ihmislapsi! Olipa sinulla enemmän tai vähemmän huolta sielustasi, riennä sellaisena kuin olet Jeesuksen tykö, riennä rukoillen, äläkä anna minkäänlaisten, rajuimpienkaan sisällisten tai ulkonaisten esteitten sinua häiritä. Riennä suoraan Jeesuksen luo koko sielusi ja sydämesi hartaalla halulla. Lankea maahan hänen eteensä, joka Golgatan ristillä riippui; jää hänen veristen jalkojensa juureen. Lohduttaudu Jeesuksen sanalla, hänen ristiltä kaikuneella voitonhuudollaan:
”Se on täytetty!” Hän on täyttänyt lain puolestani.”
Pietari Topp
Kaija Antola
Sana Sinulle 31.10.2021
Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee mahdolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 6
Jeesus sanoo:
”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.”
Päivän evankeliumiteksti on osa niin sanottua vuorisaarnaa, jonka Jeesus osoitti ennen kaikkea opetuslapsilleen. Kuulijoina oli myös paljon muuta väkeä, koska Jeesus piti puheensa vuoren rinteellä ja myöhemmin kerrotaan, miten kansa hämmästeli hänen puheensa viisautta - Sellaiseen ei oltu totuttu.
Jeesuksen puhe on myös suoraa jatkoa siihen, kun hän opetti opetuslapsiaan rukoilemaan Isä meidän- rukouksen. Jeesus viittaa kohtaan, missä lupaamme antaa anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Jeesus haluaa korostaa, miten tärkeää on anteeksiantamus. Meidän on kerta kaikkiaan annettava anteeksi niille, jotka rikkovat meitä vastaan. Siis niillekin, jotka ovat ihan oikeasti tehneet meille vääryyttä eivätkä ole sitä edes katuneet, saati pyytäneet meiltä anteeksi.
Perusteena anteeksiantamisen velvollisuuteen on se, että me itse saamme Jumalalta kaikki synnit anteeksi ja siten olemme velvolliset antamaan myös lähimmäisillemme anteeksi.
Voin sanoa, että tämä ei ainakaan itseltäni onnistu omin voimin. Tässä kohtaa joudun jälleen kerran turvautumaan Jumalan armoon ja apuun. Onneksi voimme luottaa sanaan, jonka löytyy Psalmista 86:
Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat.
Rukoillaan: Rakas taivaallinen Isämme. Me olemme saaneet paljon anteeksi. Auta meitä muistamaan, että rakkautesi on lahjaa, jota emme ole mitenkään voineet ansaita.
Tiedät, miten helposti näemme virheitä toisissa ihmisissä. Auta meitä ymmärtämään,
että sinä rakastat jokaista ihmistä samanlaisella rakkaudella kuin olet rakastanut meitä.
Anna meille ymmärtäväinen ja anteeksiantava mieli.
Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 24.10.2021
22. sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön.
Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 5
Jeesus sanoo:
”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.
Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.”
Taustaa
Päivän evankeliumiteksti on osa niin kutsuttua vuorisaarnaa. Ennen päivän tekstiä kerrotaan miten Jeesus nähdessään kansanjoukot, jotka tulivat häntä kuulemaan, nousi vuorelle, istuutui ja ryhtyi opettamaan opetuslapsiaan. Päivän evankeliumiteksti on siten puhetta Jeesuksen opetuslapsille, hänen omilleen ja myös tämän päivän kristityille.
Päivän tekstistä
Jeesus puhuu maan suolasta. Suola auttaa ruokaa säilymään ja antaa sille makua.
Jos suola menettää nuo ominaisuutensa se ei kelpaa enää mihinkään. Sillä ei voi edes lannoittaa maata. Maan suola viittaa ihmisiin, varsinkin niihin, jotka eivät Jeesusta tunne.
Samaten Jeesus viittaa valoon, jonka tiedämme valaisevan pimeyden ja tuovan elämään muutenkin toivoa ja iloa -tuttu asia suomalaiselle marraskuisena hämäränä räntäsadepäivänä.
Jotta valosta olisi hyötyä se täytyy asettaa näkösälle ja tämän sanoessaan Jeesus haluaa ikään kuin korostaa sanomaansa siitä, että suolan täytyy maistua ja valon tulee näkyä.
Puhuessaan suolasta ja valosta Jeesus osoittaa sen opetuslapsilleen – heidän sanomansa on oltava suolaista ja heidän tekojensa tulee olla valon (hyviä) tekoja, jopa sellaisia, että niistä seuraa kiitos ja kunnia Jumalalle.
Päivän sanoma
Jeesuksen oma on maailmassa suolana ja valona.
Se tarkoittaa sitä, että hänen elämässään ja teoissaan näkyy hänen uskonsa.
Meille itsellemme tämä on vaikeaa, ellei mahdotonta. Saammekin pyytää Jumalalta sitä, että hän auttaisi meitä täyttämään hänen tahtonsa ja kun emme siihen pysty, saamme turvautua hänen armoonsa.
Lupaahan Jumala Raamatussa Jaakobin kirjeen neljännessä luvussa meille näin:
Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: -- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. (Jaak.4:6)
Sana Sinulle 17.10.2021
Jeesus julisti, että Jumalan valtakunta on lahja. Hän lupasi syntien anteeksiantamuksen kaikkein syntisimmillekin. Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”.
Päivän evankeliumiteksti on Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 13:
Jeesus puhui opetuslapsilleen:
”Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.
Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten sanan on käytävä toteen: ’Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan’ Minä sanon tämän teille jo nyt, ennen kuin ennustus toteutuu, jotta sen toteutuessa uskoisitte, että minä olen se joka olen. Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.”
Taustaa päivän tekstiin
Pääsiäinen oli tulossa ja Jeesus opetuslapsineen kokoontui pääsiäisaterialle. Jeesus tiesi kärsimyksensä, kuolemansa ja myös paluun taivaaseen olevan lähellä. Juudas hautoi aterian aikana Jeesuksen kavaltamista, mutta Jeesus halusi osoittaa kaikille (Juudaksellekin) opetuslapsilleen rakkautta loppuun asti. Sen hän teki pesemällä heidän jalkansa (tuossa kulttuurissa jalkojen pesu kuului orjalle tai muulle alempiarvoiselle, ei missään tapauksessa Mestarille). Tehtyään sen Jeesus kysyi opetuslapsiltaan, ymmärsivätkö he mitä hän oli tehnyt - hän oli antanut opetuslapsilleen esimerkin. Näidenkin tulisi kyetä nöyrtymään palvelemaan toisia.
Päivän evankeliumitekstistä
Jeesus jatkaa opetuslastensa kouluttamista toistamalla asiansa hieman toisin sanoin. Hän muistuttaa, etteivät opetuslapset ole häntä suurempia, vaan pienempiä ja siten heidän olisi syytä toimia Jeesuksen määräyksen mukaan. Jos he niin tekisivät, he olisivat autuaita, eli onniteltavia.
Samaan hengenvetoon Jeesus kertoo, että yksi opetuslapsista tulisi kavaltamaan hänet, aivan kuin kirjoituksissa (eli tuohon aikaan Vanhassa Testamentissa) oli ennalta kerrottu Psalmissa 41: Vieläpä ystäväni, johon luotin ja joka söi minun pöydässäni, kääntyy kopeasti minua vastaan.
Kaiken tämän Jeesus kertoi opetuslapsilleen, jotta he muistaisivat hänen kertoneen kaiken ennalta, kun aivan pian opetuslapset joutuisivat todistamaan miten Jeesus otettaisiin kiinni ja surmattaisiin. Silloin opetuslasten tulisi käsittää, että Jeesus on Jumalan maailman vapahtajaksi lähettämä Messias.
Jeesus myös muistuttaa opetuslapsiaan siitä, että nämä olisivat Jeesuksen lähettiläitä maailmassa. Joka ottaisi vastaan heidän julistamansa evankeliumin, ottaisi vastaan itsensä Herran Jeesuksen.
Päivän evankeliumitekstin sanoma
Jeesus on Jumalan ennalta kirjoituksissa lupaama Messias, joka vapautti koko maailman synnin orjuudesta.
Jeesuksen opetuslapsi on hänen palvelijansa ja lähettiläänsä.
Opetuslapsi ei ole Jeesusta suurempi ja on velvollinen noudattamaan hänen esimerkkiään.
Jeesus antoi opetuslapsilleen esimerkin ohjeen rakastaa lähimmäistään (se vaatii nöyryyttä).
Opetuslapsi, joka noudattaa Jeesuksen esimerkkiä on autuas (onniteltava).
Opetuslapsi on Jeesuksen lähettiläs (Jeesuksen edustaja).
Haluathan sinäkin olla Jeesuksen opetuslapsi.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 10.10.2021
Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 7:
Jeesuksen sanat kuultuaan jotkut väkijoukosta sanoivat: ”Tämän täytyy olla se profeetta.” Toiset sanoivat: ”Hän on Messias.” Mutta toiset epäilivät: ”Ei kai Messias Galileasta tule! Kirjoituksissahan sanotaan, että Messias on Daavidin jälkeläinen ja tulee Betlehemistä, Daavidin kotikaupungista.” Näin ihmiset alkoivat kiistellä hänestä. Muutamat halusivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei kuitenkaan käynyt häneen käsiksi.
Jeesusta pidättämään lähetetyt miehet palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä kysyivät: ”Miksi ette tuoneet häntä?” Miehet vastasivat: ”Yksikään ihminen ei ikinä ole puhunut sillä tavoin kuin hän.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Oletteko tekin antaneet eksyttää itsenne? Onko kukaan hallitusmies uskonut häneen? Tai yksikään fariseus? Tuo rahvas ei tiedä laista mitään - kirottuja kaikki!” Silloin Nikodemos, joka itse oli fariseus ja oli aiemmin käynyt tapaamassa Jeesusta, sanoi: ”Eihän meidän lakimme mukaan ketään voi tuomita, ennen kuin on kuultu häntä ja otettu selville, mitä hän on tehnyt.” Mutta toiset sanoivat hänelle: ”Taidat olla itsekin Galileasta. Tutki kirjoituksia, niin opit, ettei Galileasta tule profeettaa.”
Taustaa päivän tekstiin
Jeesus oli lähtenyt lehtimajajuhlille Jerusalemiin. Hän alkoi siellä opettaa ihmisiä, jotka ihmettelivät, miten hän saattoi tuntea kirjoitukset ja osasi opettaa suurella viisaudella, vaikkei ollut saanut opetusta rabbiinikoulussa, jossa siihen aikaan lainopettajien johdolla opiskeltiin Vanhan testamentin kirjoituksia.
Jeesus antoi vastauksen, josta kävi ilmi, että hän oli saanut opetuksensa suoraan Jumalalta, joka oli hänet lähettänyt: "Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
Seurauksena oli tilanne, missä ihmisten mielipiteet jakautuivat: ”Kansan keskuudessa hän oli yleisen kiistelyn aiheena. Toiset kiittivät: "Hän on hyvä mies", toiset sanoivat: "Kaikkea muuta, hän on kansanvillitsijä."
Enimmän tilanne harmitti kansan hallitusmiehiä, eli fariseuksia ja lainopettajia, jotka lähettivätkin miehiä pidättämään Jeesusta.
Päivän tekstistä
Jeesuksen sanat jakoivat kuulijat kolmeen osaan
1) Jotkut ihmiset pitävät häntä profeettana. Tämä tarkoitti sitä, että uskottiin hänen olevan joku Vanhassa testamentissa luvattu saarnaaja ja Jumalan sanansaattaja, kuitenkin vain ihminen, ei Jumala.
2) Toiset epäilivät, koska eivät tienneet, että Jeesus todellakin oli syntynyt Beetlehemissä ja oli Daavidin sukua, niin kuin kirjoituksissa oli Messiaasta ennustettu. Näitä epäilijöitä olivat erityisesti lainopettajat ja fariseukset, jotka pitivät itseään muuta kansaa viisaampana. Heille ei sopinut ajatus, että joku köyhä rakennusmies Nasaretin kaupungista väitti olevansa Messias ja Jumalan poika. Olisihan heidän järkeilynsä mukaa Messiaan oltava rikas, mahtava ja sotaisa kuningas, joka ajaisi roomalaisen miehitysjoukon pois ja nostaisi Israelin ennenäkemättömään loistoon.
3) Kolmannet ymmärsivät Jeesusta kuunnellessaan ja hänen ihmetekonsa ja viisautensa nähdessään, että hän on Messias, Vapahtaja (Jumalan ihmisten pelastajaksi, eli syntien sovittajaksi lähettämä). Jopa Jeesusta pidättämään lähetetyt miehet ymmärsivät, että hän oli jotain enemmän kuin ihminen. Myös fariseus Nikodeemos oli oivaltanut Jeesuksen tavattuaan että tämä oli Messias.
Tekstin sanoma
Jeesuksen puhe (eli tänä päivänä Raamatun sana) jakaa tänäänkin ihmiset ainakin kolmeen osaan:
1)Jotkut ihmiset pitävät Jeesusta vain tavallista parempana, esikuvallisena ihmisenä.
2) Toiset eivät häneen usko.
3) Kolmannet ymmärtävät, että hän on Vanhassa Testamentissa luvattu Messias, jonka Jumala lähetti sovittamaan kaikkien ihmisten synnit (myös minun ja sinun).
Jeesus itse sanoo itsestään Johanneksen evankeliumin luvussa 14: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani”. (Joh.14:6)
Jokaisen täytyy tehdä valinta, haluaako Isän luo.
Ilman Jeesusta ei sinne pääse.
Jeesukseen uskova pääsee Isän luo, eli taivaaseen.
Taivaasta kerrotaan meille ilmestyskirjan luvussa 21:
"Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
Rukoillaan
"Rakas Herra Jeesus,
Tiedän, että olen syntinen
ja että tarvitsen anteeksiantoa Sinulta.
Uskon, että kuolit puolestani syntieni tähden.
Kutsun Sinut nyt sydämeeni ja elämääni.
Turvaudun Sinuun Vapahtajana
ja haluan seurata Sinua Herranani.
Jeesuksen nimessä, Aamen”.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 3.10.2021
Tämän sunnuntain aiheena on Jumalan sanansaattajat
Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 18:
Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?”
Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:
”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.
Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo heittämään päivänpolttavan kysymyksen, joka itseänikin toisinaan askarruttaa – ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa”.
Jeesus antaa vastauksen, joka laittaa opetuslapset (ja minutkin) hiljaiseksi:
”joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin”
Millainen sitten oli lapsen kaltainen ihminen Jeesuksen ajan Israelissa?
On tärkeä ymmärtää, että Jeesus puhuu aivan erilaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa eläville ihmisille, kuin mitä me olemme nykypäivän Suomessa.
Tuohon aikaan ja tuossa kulttuurissa ei lapsella ollut minkäänlaisia oikeuksia.
Lapsi oli täydellisesti vanhempiensa määräysvallassa ja kokonaan riippuvainen heidän hyväntahtoisuudestaan, lapsella oli ehdoton velvollisuus totella vanhempiaan ja olla heille nöyrästi alamainen, hänen arvonsakin oli aikuisuuteen asti selvästi aikuisen arvoa alempi.
Jeesus tahtoo ymmärtääkseni sanoa opetuslapsilleen (ja myös meille), että taivaan valtakunnassa kukaan ei uhraa ajatustakaan arvojärjestyksen pohtimiseen. Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumin luvussa 23: Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija.
Taivaallisessa ajattelumallissa nöyrin on suurin, eikä nöyrä ihminen pohdi sitä kuka on häntä alempana tai ylempänä, vaan sitä miten voisi palvella lähimmäisiään.
Kun Jeesus puhuu ”näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun” hän ymmärtääkseni tarkoittaa ihmistä joka uskoo Jeesukseen ja antaa hänelle kunnian ja määräysvallan elämässään.
Jeesus varoittaa äärimmäisen vakavasti niitä, jotka haluavat saattaa häneen uskovat lankeemukseen, eli hänen käskyjensä vastaiseen toimintaan tai peräti luopumaan Jeesuksesta. Hän korostaa asian vakavuutta sanomalla: ”olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen”.
Oman kotikirkkoni, Kodisjoen kirkon, kiviaidan nojalla on vanhoja myllynkiviä. Ne ovat niin painavia, ettei yksi mies kykene sellaista mitenkään nostamaan ja sellainen kaulassa veisi uimarin pikavauhdilla järven pohjaan.
Jeesus antaa päivän tekstissä ohjeen siitä, miten kiusaukseen tulee suhtautua: ”hakkaa se poikki ja heitä pois ja sanomalla repäise se irti ja heitä menemään”.
Jeesus käyttää tässä kuvainnollista kieltä. Hän haluaa uskoakseni antaa selvän viestin siitä, että ihminen joutuu tietoisesti kamppailemaan välttääkseen Jumalan tahdon vastaisia tekoja ja ajatuksia. Jos tekisin kirjaimellisesti Jeesuksen ohjeiden mukaan, minulla ei olisi jäljellä yhtään ruumiinosaa.
Jeesus haluaa tuoda selvästi esiin, kuinka paljon hän rakastaa jokaista omaansa sanomalla:
”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä”. Hän ei sano mitään vähäisen saavutuksista, taidoista tai kyvyistä, vaan siitä että joku on hänen omansa. Jeesus tuo vielä esiin mielestäni uskomattoman hienon lupauksen; jokaisella hänen omallaan on oma enkeli
”heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Hyvä lukija.
Olet tärkeä ihminen Jeesukselle.
Usko, turvaa ja luota häneen, niin pääset kerran taivaaseen ja voit siellä tavata jopa oman enkelisi.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 26.9.2021
Kristityn vapaus
Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille.
Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7:
Fariseukset ja lainopettajat kysyivät Jeesukselta: ”Miksi sinun opetuslapsesi eivät elä isien perinnäissääntöjen mukaan, vaan aterioivat epäpuhtain käsin?” Hän vastasi heille: ”Te tekopyhät! Oikein on Jesaja teistä ennustanut. Onhan kirjoitettu:
- Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä.
Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.”
Ja hän jatkoi: ”Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne. Mooses on sanonut: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja ’Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla’. Mutta te opetatte toisin. Jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: ’Se, mitä sinun piti minulta saada, on nyt korban: olen luvannut sen uhrilahjaksi’, te ette salli hänen enää tehdä mitään isänsä tai äitinsä hyväksi. Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan. Ja paljon muutakin te teette, samanlaista.”
Fariseukset ja lainopettajat olivat Jeesuksen aikaan arvostettuja juutalaisia Jumalan Sanan (eli tuohon aikaan olemassa olevien Vanhan testamentin tekstien) opettajia, joiden sanomisia kuunneltiin ja kunnioitettiin.
Nämä kunnioitetut henkilöt ärtyivät siitä, että Jeesuksen opetuslapset (joiden tekemisistä katsottiin heidän opettajansa, eli Jeesuksen, olevan vastuussa) eivät noudattaneet heidän perinnäissääntöjään (sääntöjä, jotka he olivat itse laatineet Jumalan antamien sääntöjen, eli Mooseksen lain lisäksi).
Jeesus kuitenkin näki heidän todelliset motiivinsa; he halusivat näyttää hurskailta (oikein toimivilta) vaikka todellisuudessa eivät halunneet toimia Jumalan antaman lain mukaisesti vaan lähinnä saada ihailevia katseita ja kiitoksia ihmisiltä. Eli he halusivat ennen kaikkea näyttää sellaisilta, joiden toimintaa ihailtaisiin ja kiiteltäisiin, sen ei olisi niin väliä mitkä olisivat heidän toimintansa todelliset motiivit.
Jeesus, joka on Jumalan poika, kuitenkin näki heidän toimintansa todellisen motiivin ja sanoi: Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.”
Jeesus tarkoitti sitä, että Jumalan käsky: ”kunnioita isääsi ja äitiäsi” tarkoitti sitä, että lapsen tuli huolehtia vanhempiensa tarpeista heidän kuolemaansa asti. Vanhimpien perinnäissäännöt sen sijaan olivat mahdollistaneet kiertotien, jonka avulla voitiin vanhemmat jättää oman onnensa varaan, kun heille kuuluva ”eläke” annettiinkin uhrilahjaksi (korban) ja tällöin vanhemmat joutuivat ahdinkoon, meidän tuntemamme sosiaaliturvan puuttuessa.
Jeesuksen sanat laittavat itseni pohtimaan, mitkä ovat toimintani todelliset motiivit. Haluanko näyttää ihmisten silmissä hyvältä, vai haluanko sydämestäni noudattaa Jumalan kymmentä käskyä, jotka ovat tänäänkin voimassa ja tuovat niitä noudattaville siunauksen.
Jeesus kyselee meiltä toimintamme todellista motiivia. Jos huomaamme motiiviemme olevan Hänen tahtonsa vastaisia, meidän on syytä tehdä parannus, eli palata Hänen luokseen ja pyytää Häntä antamaan syntiset tekomme ja ajatuksemme anteeksi. Kaikille katuville Hän lupaa armon ja anteeksiannon ja siten pääsyn taivaaseen.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 19.9.2021
Jeesus antaa elämän
Tätä sunnuntaita on kutsuttu evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. Kerran luomakuntakin vapautetaan katoavaisuuden orjuudesta.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 5:
Jeesus sanoi juutalaisille:
”Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte. Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo.”
Taustaa päivän evankeliumitekstiin (aiemmin tapahtunut)
Jeesus on tullut Jerusalemiin jollekin juutalaisten juhlista. Hän parantaa siellä sapattina, Betesdan altaan ääressä 38 vuotta liikuntakyvyttömänä lojuneen miehen ja käskee häntä sanoen: "Nouse, ota vuoteesi ja kävele."
Juutalaiset tapaavat parannetun miehen, joka heidän perinnäissääntöjensä mukaan rikkoo Mooseksen lakia, kantaessaan sapattina vuodemattoaan.
Kun selviää, että mies sai Jeesukselta määräyksen ”ottaa vuode ja kävellä”, juutalaiset suuttuvat ja alkavat vainota Jeesusta. Jeesus vastaa, häntä edellä mainitusta teosta arvostelemaan tulleille juutalaisille, sanoen: |
"Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä." Pohdintaa |
Päivän tekstin käsittely
Puhuessaan juutalaisille Jeesus kutsuu itseään Pojaksi ja Jumalaa Isäksi.
Jeesus sanoo juutalaisille olevansa Jumalan Poika ja tekevänsä sitä mitä hän näkee Jumalan tekevän. Jeesus kertoo siis toimivansa kaikessa riippuvaisena Isästä ja toimivansa Hänen esimerkkinsä mukaan.
Isä rakastaa Poikaa ja heidän välillään vallitsee täydellinen harmonia.
Isä näyttää Pojalle kaiken mitä tekee, Poika siis tietää aivan tarkalleen Isän toimintatavan.
Isä näyttää Pojalle vielä suurempiakin, suorastaan hämmästyttäviä tekoja.
Uskoisin hämmästyttävän suuren teon tarkoittavan syntien sovittamista. Se oli niin hämmästyttävä, etteivät sitä edes Jeesuksen opetuslapset tajunneet, ennen kuin Jeesuksen noustua taivaaseen. Se on niin hämmästyttävä teko, ettei sitä ihmisjärjellä ymmärrä.
Jeesus muistuttaa myös, että Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän. Tämä muistuttaa siitä, että elämä ei suinkaan pääty kuolemaan, vaan siitä vasta iankaikkinen elämä alkaakin.
Myös Poika antaa elämän kenelle tahtoo.
Päivän tekstin keskeinen sanoma
Poika (Jeesus) antaa elämän kenelle tahtoo.
Kenelle Jeesus sitten tahtoo antaa elämän?
Jeesus tahtoo antaa elämän, siis iankaikkisen elämän hänen luonaan taivaassa, jokaiselle luomalleen ihmiselle.
Jeesus kolkuttaa sydämen ovella ja haluaa tulla ihmisen Herraksi.
Hän ei kuitenkaan tule väkisin, vaan antaa ihmiselle myös vallan kieltäytyä kutsusta.
Sellaisessa tapauksessa ihminen joutuu Jumalan tuomion alaiseksi ja joutuu iankaikkiseen eroon Jumalasta paikkaan, jossa Raamatun mukaan on itku ja hammasten kiristys.
Tänään on tarjolla ilmaiseksi, ilman vaatimuksia, ilman ihmisen omia tekoja, armo.
Armo tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen kelpaa sellaisenaan Jumalalle.
Hän kelpaa sellaisenaan vain, koska Jeesus on sovittanut kaikki ihmisen synnit ja virheet kertakaikkisesti.
Armo tuo ihmiselle paikan taivaassa tämän elämän päätyttyä ja tämän elämän aikana Jeesuksen antaman rauhan, joka on Jeesuksen sanojen mukaan ihmisen ymmärrystä ylempi.
On siinä todella hämmästyttävän hyvä tarjous!
Kannattaa ottaa vastaan!
Jaakko Antola
Sana Sinulle 12.9.2021
JUMALAN HUOLENPITO (sana sunnuntaille 12.9.2021)
Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 6:
Jeesus sanoo:
”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.
Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys!
Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.”
Jeesus kehottaa meitä kokoamaan aarteita taivaaseen sen sijaan, että kokoaisimme niitä tänne maan päälle, jossa monenlaiset vaarat vaanivat aarteitamme, tai peräti anastavat ne meiltä.
Taivaassa aarteemme sen sijaan ovat turvassa kaikilta uhkilta, onhan siellä itse Jumala niiden turvana.
Jeesus toteaa yksikantaan, jumalallisella viisaudella, että siellä missä on ihmisen aarre, siellä on myös hänen sydämensä. On varmaa, että taivas on sydämelle paljon maata parempi paikka, koska siellä ihminen pääsee eroon synneistään ja muistakin vaivoistaan sekä saa elää Jumalan huolenpidon alla.
Ilmestyskirjan 24 luvussa kerrotaan meille taivaasta näin:
3 Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan,4 ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
Ajattele millainen ihana tulevaisuus odottaa sitä, jonka aarre on taivaassa!
Miten ja millaisia aarteita taivaaseen voi koota? Psalmissa 31 puhutaan aiheesta seuraavasti: 19 Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi! Se on ehtymätön aarre niille, jotka sinua pelkäävät. Kaikkien nähden sinä annat apusi niille, jotka turvautuvat sinuun.
Todellinen aarteemme on Jumalan hyvyys, jonka saavat kokea kaikki Jumalaan turvautuvat. Jumalan hyvyys ilmenee siinä, että Hän tarjoaa kaikille Jeesukseen turvaaville armon. Tämän asian Jumala vakuuttaa meille sanassaan Johanneksen evankeliumin kolmannessa luvussa: 16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Silmä on Jeesuksen sanojen mukaan ruumiin lamppu, joka kunnossa ollessaan valaisee koko ruumiimme tai vastaavasti viallisena pimentää sen. Kun katson väkivaltaa tai marraskuisen iltapäivän räntäsadetta, on mielentilani erilainen kuin aurinkoisena kevätpäivänä poutapilviä katsoessa. Mielestäni Jeesus haluaa muistuttaa siitä, että meidän tulisi katsoa/tutkia Jumalan mielen mukaisia asioita, kuten Raamattua ja välttää Jumalan käskyjen rikkomiseen houkuttelevien asioiden katsomista.
Jeesuksen sanojen mukaan ihmisellä voi olla vain yksi herra. Ihminen joutuu valitsemaan, kumpi on hänen herransa Jeesus vai mammona. Mammonalla Jeesus ymmärtääkseni tarkoittaa kaikkea ihmisen hankkimaa tai saamaa kuten: omaisuus, maine, kunnia, arvostus tai valta. Mammonan joutuu kuitenkin jättämään tänne maan päälle kuollessaan.
Jeesus sen sijaan tarjoaa ihmiselle rauhan sydämeen ja iankaikkisen ilon taivaassa kuoleman jälkeen. Valitse Jeesus Herraksesi, niin sinulla on aarre taivaassa!
Jaakko Antola
Sana Sinulle 5.9.2021
Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille.
Päivän evankeliumiteksti on evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 11
Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:
”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.
Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”
Jeesus ylistää taivaallista Isäänsä, taivaan ja maan Herraa siitä, että Jumala oli nähnyt hyväksi ilmoittaa Jeesuksen ja hänen tuomansa pelastussuunnitelman lapsenmielisille.
Uskoisin Jeesuksen tarkoittavan sitä, että lapsen tavoin uskova saa omakseen Jeesuksen tuoman pelastuksen ja pääsyn taivaaseen Jumalan luo. Pieni lapsi on täysin riippuvainen aikuisen avusta ja luottaa häneen täydellisesti. Sen sijaan viisas ja oppinut ei tarvitse neuvoa ja apua toisilta. Hän voi luottaa omaan itsensä ja omiin kykyihinsä.
Jeesus muistuttaa myös siitä, että hän tuntee tarkasti Isänsä tahdon ja hänelle on annettu kaikki valta. Ajattele, että tällainen Herra kutsuu luokseen kaikkia työn ja kuormien uuvuttamia, sinuakin! Jeesus lupaa antaa hänen luokseen tulevalle levon. Hänen antamansa lepo on iankaikkista lepoa. Saahan hänen armossaan ihminen levon kaikista synneistä ja viimein iankaikkisen levon hänen luonaan taivaassa.
Ies on väline, jolla helpotetaan kuorman kantamista tai vetämistä. Itsekin lapsena sain kokeilla hartioille laitettavaa iestä, jonka avulla kykeni kantamaan kahden puolen siinä roikkuvaa vesiämpäriä paljon helpommin kuin käsissä. Jeesus lupaa meille meidän omille mitoillemme tehdyn ikeen. Sen avulla elämän raskaat taakat, kuten sairaus, masennus, huolet ja murheet, on helpompi kantaa.
Jeesus ei lupaa omilleen kuormatonta elämää, mutta Hänen antamansa avun ansiosta kuormat jaksaa kantaa ja varmaan kerran taivaaseen päästyämme tämän päivän kuormat tuntuvat jopa kevyiltä.
Rukoillaan: Kiitos Herramme Jeesus, että saamme lapsen tavoin uskoa elämämme sinun käsiisi. Kiitos, että annat syntimme anteeksi, kun ne sinulle tunnustamme. Kiitos, että autat meitä jaksamaan joka päivä kuormiemme kanssa ja kiitos, että Sinun avullasi pääsemme luoksesi taivaaseen.
Jaakko Antola
Sana Sinulle 29.8.2021
Lähimmäinen
Mark. 12:41–44
Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.”
Matt. 5:43–48
Jeesus sanoi:
”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”
Ps. 74:21
Herra, älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta,
kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.
Ps. 112:5–9
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Iikka Löytty
Sana Sinulle 22.8.2021
Jeesus, parantajamme
2. Moos. 4:10–12
Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”
Matt. 12:33–37
Jeesus sanoi:
”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan. Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi.”
Ps. 30:3–6, 12–13
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Iikka Löytty
Sana Sinulle 15.8.2021
Itsensä tutkiminen
Matt. 21:28–32
Jeesus sanoi ylipapeille ja kansan vanhimmille:
”Mitä te tästä sanotte? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni toisen luo ja sanoi: ’Poikani, mene tänään viinitarhaan työhön.’ ’En minä halua’, poika vastasi. Sitten hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin ja meni.
Isä meni toisen pojan luo ja sanoi tälle saman. Poika vastasi: ’Menen kyllä, isä’, mutta ei mennytkään. Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?”
”Edellinen”, he vastasivat.
Jeesus sanoi: ”Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä.”
Job 42:1–6
Job sanoi Herralle:
- Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi
eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.
Sinä kysyit: ”Kuka on tämä,
joka näin peittää minun tarkoitukseni
mielettömillä puheillaan?”
Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä
asioista, joita en käsitä - ne ovat minulle liian ihmeellisiä.
Sinä sanoit: ”Kuuntele nyt, kun minä puhun.
Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.”
Vain korvakuulolta sinut tunsin.
Nyt ovat silmäni nähneet sinut.
Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa.
Iikka Löytty
Sana Sinulle 8.8.2021
Etsikkoaikoja
Jer. 6:16–19
Näin sanoo Herra:
- Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa,
ottakaa oppia menneistä ajoista!
Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä,
niin löydätte rauhan.
Näin sanoin,
mutta te vastasitte: ”Emme kulje!”
Minä asetin teidän turvaksenne myös vartiomiehiä
ja sanoin teille:
Kuunnelkaa torven ääntä!
Mutta te vastasitte: ”Emme kuuntele!”
”Kuulkaa nyt, kansat! Te kaikki, jotka olette koolla, pankaa merkille, mitä nyt tapahtuu. Kuule, maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle - se on seuraus sen omista pahoista ajatuksista. Se ei ole totellut minun sanojani, ja lakini se on hylännyt.”
Ps. 33:12
Onnellinen se kansa,
jonka jumala on Herra,
kansa, jonka Herra on omakseen valinnut.
Ps. 81:9–17
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Iikka Löytty
Sana Sinulle 1.8.2021
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Luuk. 12:42–48
Jeesus sanoi:
”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa.
Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: ’Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!’ Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset.
Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.”
Sananl. 3:27–32
Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa
ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää.
Älä sano lähimmäisellesi:
”Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan!”
- kun sinulla kuitenkin on mitä antaa.
Älä puno juonia naapuriasi vastaan,
joka pitää sinua ystävänään.
Älä ryhdy käräjöimään,
jos toinen ei ole tehnyt sinulle pahaa.
Älä kadehdi väkivallantekijää,
älä mieli niille teille, joita hän kulkee.
Väärämielistä Herra kammoksuu,
mutta oikeamielisen hän ottaa suojaansa.
Iikka Löytty
Sana Sinulle 25.7.2021
Totuus ja harha
Matt. 7:24–29
Jeesus sanoo:
”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.
Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.”
Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.
Ps. 51:8
Sinä tahdot sisimpääni totuuden -
ilmoita siis minulle viisautesi!
Ps. 71:16
Herra, minun Jumalani,
minä kerron sinun voimateoistasi
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
Ps. 92:5–10, 13–16
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Iikka Löytty
Sana sinulle 18.7.2021
Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä)
Kirkastettu Kristus
2. Moos. 34:29–35
Kun Mooses laskeutui Siinainvuorelta molemmat liitontaulut käsissään, hänen kasvonsa säteilivät, koska hän oli puhunut Herran kanssa. Itse hän ei sitä tiennyt, mutta kun Aaron ja israelilaiset näkivät Mooseksen kasvojen säteilevän, he pelkäsivät mennä häntä vastaan. Silloin Mooses kutsui heitä, ja Aaron ja kaikki kansan päämiehet tulivat hänen luokseen, ja hän puhui heille. Kun israelilaiset olivat tulleet lähemmäs, Mooses ilmoitti heille käskyt, jotka Herra oli antanut hänelle Siinainvuorella. Sanottuaan kaiken tämän Mooses verhosi kasvonsa. Aina kun Mooses astui Herran eteen puhuakseen hänen kanssaan, hän riisui kasvoiltaan verhon ja oli ilman sitä, kunnes lähti pois. Tultuaan israelilaisten luo hän kertoi, mitä Herra oli käskenyt, ja silloin israelilaiset huomasivat, että hänen kasvonsa säteilivät. Sitten Mooses jälleen peitti kasvonsa ja poisti verhon vasta mennessään puhumaan Herran kanssa.
Hab. 3:4
Hän loistaa valona,
hän säteilee kirkkautta,
hohde verhoaa hänen suuren voimansa.
Ps. 97:12
Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta,
ylistäkää hänen pyhää nimeään!
Iikka Löytty
Sana sinulle 11.7.2021
Rakkauden laki
Luuk. 6:27–31
”Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie.
Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.”
Ps. 28:8
Herra on kansansa voima,
voideltunsa apu ja turva
Ps. 28:1–2, 6–9
Herra, sinua minä huudan,
sinä olet minun kallioni.
Älä ole vaiti, kun puhun sinulle!
Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma.
Kuule minun rukoukseni, kun huudan sinua avuksi
ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti.
Kiitetty olkoon Herra!
Hän on kuullut avunpyyntöni.
Herra on minun voimani ja kilpeni,
häneen minä luotan.
Minä sain avun, ja minun sydämeni riemuitsee,
minä laulan ja ylistän Herraa.
Herra on kansansa voima,
voideltunsa apu ja turva.
Pelasta kansasi ja siunaa omiasi,
kaitse ja kanna heitä nyt ja aina.
Iikka Löytty
Viikon sana 5.7.2021
Armahtakaa!
Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta.
Minä luotan sinun armoosi,
saan iloita sinun avustasi.
Herra, kuinka kauan? Oletko unohtanut minut iäksi?
Kuinka kauan peität minulta kasvosi?
Kuinka kauan huolet painavat mieltäni ja sydäntäni jäytää tuska?
Kuinka kauan viholliseni ovat voitolla?
Katso minun puoleeni ja vastaa minulle,
Herra, Jumalani!
Sytytä silmiini valo,
älä anna minun nukkua kuolemaan,
ettei viholliseni sanoisi: ”Minä voitin hänet”,
ettei vastustajani saisi iloita tappiostani.
Minä luotan sinun armoosi,
saan iloita sinun avustasi.
Minä laulan kiitosta Herralle,
hän pitää minusta huolen
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika
Jes. 52:7 Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet!
Hän ilmoittaa rauhan tulon,tuo suuren ilosanoman.
Ps. 145:3–7 Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken,
tutkimaton hänen suuruutensa!
Sinun tekojasi ylistetään polvesta polveen,
isät kertovat ihmeitäsi lapsilleen,
tuovat julki sinun kirkkautesi,
loistosi ja kunniasi.
Minä mietiskelen sinun ihmetekojasi.
Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi,
kerrottakoon niistä kaikille.
Minä julistan sinun suuruuttasi.
Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta,
kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten.
Iikka Löytty
Viikon sana 27.6.2021
Elämme nyt keskikesän ja yöttömän yön aikaa.
Vanhat riitit ja pyhät muistot tekevät juhlaa. Päivä paistaa, linnut laulaa, puut ovat pukeutuneet kesään, pellot vihertää ja niityt hehkuvat kukkien väreissä. Linnut laulaa ja luonto elää koronasta huolimatta. ”Ihmeitä ei ole, sanoi kristitylle pakana, näkemättä että kevät on oven takana”. Me ymmärrämme, että siinä väijyy monia vaaroja ja harhateitä. Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien. Suuntasi katseensa taivasta päin, kohti avaruutta ja ymmärsi pienuutensa.
Albert Einstein kirjoitti aikoinaan: ”On kaksi tapaa katsella maailmaa: toinen hokee, ihmeitä ei ole ja toinen kokee, kaikki ympärilläni on ihmettä.” Rippikoulussa opimme, että Sana, sakramentit, luonto ja elämänvaiheet todistavat Luojasta ja Lunastajasta.
Kristittyinä nyt muistamme Johannes Kastajaa, Jumalan miestä, tienraivaajaa, joka todisti luvatusta Messiaasta.
Tällä viikolla me kiitämme ja iloitsemme olemassaolon riemusta, Luojan ihmeellisistä teoista ja suuresta armosta Kristuksessa.
Kesäisin terveisin Esa
Viikon sana 20.6.2021
" Kadonnut ja jälleen löydetty " Tämän viikon sana on keskeistä kirkon sanomaa meille uskosta vieraantuneille, omia teitä kulkeviĺle, itse- riittoisille ja tietämisen riemusta riehaantunelle. Uudistuva, tarkentuva ja muuttuva tieto hämää ja harhauttaa helposti väistyvään varmuuteen ja monille harhapoluille.
Sunnuntain kertomuksissa eksymisen virheet ja vaarat varoittelevat ja löytämisen ja löydetyksi tulemisen ilo ja kiitollisuus elää ja tulvailee rohkaisevana ja turvallisuutta kantavina.
Taivaan Isä on meitä heikkoja rakastava, pitkämielinen, huolehtiva, anteeksiantava ja ymmärtävä. Ihminen on usein erehtyvä, vääriä ratkaisuja tekevä ja helposti toisia osoitteleva ja syyttelevä, mutta silti rakastettu, etsitty ja armahdettu. Matkalla me johonkin olemme ja kasvamisen tilaa meissä riittää , mutta on hyvä kasvattajakin, joka ei jätä yhtään eksynyttä.
" Käänny puoleeni, Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton." (Ps.25:16 )
Väisty korona ja paista aurinko!
Lämpimin terveisin Esa
Viikon sana 13.6.2021
Tämän viikon sana on keskeistä kirkon sanomaa meille uskosta vieraantuneille, omia teitä kulkeviĺle, itse- riittoisille ja tietämisen riemusta riehaantunelle.
Uudistuva, tarkentuva ja muuttuva tieto hämää ja harhauttaa helposti väistyvään varmuuteen ja monille harhapoluille. Sunnuntain kertomuksissa eksymisen virheet ja vaarat varoittelevat ja löytämisen ja löydetyksi tulemisen ilo ja kiitollisuus elää ja tulvailee rohkaisevana ja turvalli- suutta kantavina.
Taivaan Isä on meitä heikkoja rakastava, pitkämielinen, huolehtiva, anteeksiantava ja ymmärtävä. Ihminen on usein erehtyvä, vääriä ratkaisuja tekevä ja helposti toisia osoitteleva ja syyttelevä, mutta silti rakastettu, etsitty ja armahdettu.
Matkalla me johonkin olemme ja kasvamisen tilaa meissä riittää , mutta on hyvä kasvattajakin, joka ei jätä yhtään eksynyttä. " Käänny puoleeni, Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton." (Ps.25:16 )
Väisty korona ja paista aurinko!
Lämpimin terveisin Esa
Viikon sana 6.6.2021
Tämän viikon rasittava kysymys monen sananjulistajan mielessä on: " Ah, miksi taivaan valtakunnan niin moni hylkää tahallaan..." Se poltti jo Jeesuksen sydämessä, sitä hän jauhoi opetuslapsilleen monin vertauskuvin.
Oliko se näköalattomuutta, elämän turhia tai tarpeellisia kiireitä, ajatusten ja tarpeiden rajallisuutta, narsismia, pelkää itsensä ympärillä pyörimistä ? Tommi Hellsten sanoo sen näin: " Elämän kenties suurin salaisuus on, että olemme täällä oppimassa sen, että luopumalla omasta itseriippuvuudestamme saavutamme sen, mitä syvällä sydämessämme kaipaamme. " Ajattelen vain pientä inisevää hyttystä, sen monivaiheista muodonmuutosten sarjaa, munasta kiemurtelevaksi toukaksi, siitä koteloitumista ja siitä sitten kuoriutumista lentäväksi hyttyseksi, täyttämään tarkoituksensa . Elämä on ihmeellistä.
Etsimällä, kasvamalla, luopumalla, uutta oppimalla, kokemalla ja näkemällä. Näitä Jeesus kehottaa tämän viikon teksteissä miettimään. Iltavirsinä veisailemme Irjan kanssa:" Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan, jolta syyni suuret,...pääsen asukkaaksi kultakaupunkiin, viedään vierahaksi häihin iäisiin.." Ellei hän jaksa laulaa, niin huulet liikkuu tahdissa sanojen mukaan, vaikka muuten ajatukset ei enään tahdo pysyä kasassa. Minäkin olen saanut oppia jotakin toivosta ja joskus uskon varmuudestakin.
Rakkain terveisin Taivasta ajatellen. Esa
Viikon sana 30.5.2021
Tämän viikon sanomassa kiteytyy opetus Jumalan kolmiyhteydestä. Usko ja Jumalan ovat isoja asiaoita ja mahdotonta meidän resusseillamme käsittää. Ne jää usein silmiltämme piiloon ja ymmärryksen taakse. Mutta teoissa, elämässä ne paljastavat itsensä, niin Jumalan, sinun kuin minunkin elämässä. Niissä usko ja sen kohde näkyy, kirkastuu, tulee ymmärrettäväksi ja koettavaksi, meidän keskellemme.
Tämän viikon sunnuntain teemana on salattu Jumala. Salaisuuden pähkinää ovat viisaat ja oppineet yrittäneet jyrsiä ja selittää sitä meille paremmin ymmärrettäväksi kolminaisuusopin avulla.
Tekstit puhuvat Jumalan toiminnasta kolmen persoonan kautta. Yksi Jumala toimii Luojana, elämän antajana armahtajana, Lunastajana, sovittajana ja Pyhänä Henkenä, Kristuksen kirkastajana, uskoon ja elämään taluttajana.
Minä voin olla vain minä ja voin kyllä toimia, puolisona Irjalleni, isänä lapsilleni ja opettajana työssäni.
Mutta Jumala voi paljon enemmän, Hän voi toimia kolmena eri persoonana ja ihmeellisillä meille selittämättömillä tavoilla ja se ylittää ymmärryskykyni, siinä tulee rajat railona vastaan, siksi hän jää salatuksi ja siihen minun raukan on tyytyminen, kunnes kirkkaudessa rajoja avataan, ylistetään ja kiitetään.
Kesäistä viikkoa ja siunausta toivottaen.
Esa.
Viikon sana 23.5.2021
Tällä viikolla on aihetta iloon ja kiitokseen. On suuren lupauksen täyttymisen ja seurakuntien ihmeen kaltainen syntymäpäivä. Meillä olisi aihetta koota ystäviä yhteen veisata yhdessä:" Suo Hengen valon loistaa pimeään sydämeen ja esteet tieltä poistaa uskoon ja vapauteen," ja laittaa oikein kunnon kakku kaffeet päälle.
On Helluntain tapahtumien juhlan aika. On Pyhän Hengen Vuodattamisen juhlaviikko. Nyt me olemme uskon suurten salaisuuksien äärellä. Salattu, selittämätön Jumala kirkastaa jotain itsestään. Jumala toimii monella tavalla; isänä, poikana ja pyhänä henkenä; luojana, lunastajana ja yhdistäjänä; elämän antajana, syntiemme sovittaja ja yhteyden välittäjänä Jumalan ja meidän välillämme. Niitä on vaikea nähdä, mitata ja selittää, mutta jäljet jää ja kristitty kokee.
Ne elää ja vaikuttaa monin tavoin; kunPyhän Hengen lahjat saadaan; sydän tuntee, usko elää, luottamus, vahvistuu, ilo ja rakkaus elää orjantappuroissakin.
Tätä viikon tärkeää sanomaa, Pyhän Hengen läsnäoloa saamme anoa taipaleellemme sen varjoihin ja päivän paisteisiin hetkiin.
Lunastettujen juhlavaa kevät aikaa teille toivottaen
Irja ja Esa
Viikon sana 16.5.2021
Tämän viikon sunnuntaipäivän antifonissa pyörii mielessäni keskeinen sana, joka on asetettu koko pyhäpäivän nimeksi: "exaudi" = kuule Herra !
Daavidin laulussa, psalmi 27, jossa elää uskon luottamus ja uhkaavien vaarojen todellisuuden tietoisuus ja turvallisuuden perusta. Mielissä hiertää opetuslapsilla ja meilläkin, ristriitaista epätietoisuutta ja odotusta, kaipuuta ja paremman uskon ja elämän ikävää. Mekin sisimmässämme kaipaamme, odotamme Pyhän Hengen lupausten täyttymistä, sisäistä varmuutta, luottamusta, rohkeutta, iloa ja oikeaa yhteyttä Jeesukseen ja Jumalaan.
Kaipaamme Pyhän Hengen saapumista ja saamista. Kaipuun kaunis kukka odottaa ja ikävöi täyttymyään. Meillä on usein hukassa ihmisenä olemisen keskeiset roolit. Ottajan ja saajan osat elämämme keskeisissä asioissa tahtovat sekaantua. Jumalan edessä meidän osamme on aina saajan, anojan ja rukoilijan paikka. Jumala on se, joka lahjoittaa ja antaa, me saamme anoa ja ottaa vastaan, ylistää ja kiittää.
Katse ylös Kristukseen, siinä on toivomme ja uskomme luja perusta. " Exaudi "... Keikkuen tulevan kesän, ahdistavan coronan ja kiusallisen pienen ymmärryksen ympäröimänä odottaen ja toivoen. Pyhää Henkeä sen antamia lahjoja ja kaunista kesää jokaiselle toivottaen ja rukoillen.
Keväisin terveisin Esa.
Viikon sana 9.5.2021
Tämän viikon aiheeksi meille on annettu Sunnuntain teksteissä:
" Sydämen puhetta Jumalan kanssa."
Rukoussunnuntain teksti kertoo esimerkkien kautta yllätysvieraiden takia hankaluuksiin ajautuneesta ja ystävältään turhaan apua pyytäneestä henkilöstä.
Hän ei kuitenkaan anna periksi vaan pyytelee niin kauan kunnes toinen joutuu myöntymään.
Rukous on uskovan hengitystä, yksi uskon elinehdoista. Se on ihmisen perusoikeus, joka kuuluu meille jokaiselle, epäonnistuneille ja hätääntynelle.
Usein rukouksessa tarvitaan sitkeyttä, lujuutta ja peräänantamattomuutta, oikein onkimiehen kärsivällisyyttä.
Uskomiseen, rohkeaan turvautumiseen, rukoukseen
on joskus pitkä tie. Aina ei valot ole päällä, tietäminen on ymmärryksen takana. Usko on usein salassa, piilossa, mutta teoissa, elämämme juoksussa sen iloissa, suruissa ja vaikeuksissa se paljastaa itsensä. Monet ymmärtämättömyyden herättämät turhuuden ajatukset sumentavat mielen.
Jeesus sanoo rohkaisevasti: Yksin" Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."
Siksi rohkeasti katse ylöspäin, kohti elämän herraa.
Sieltä apu tulee, toivo herää ja usko varttuu.
Keväisin terveisin Esa.
Viikon sana 1.5.2021
Viikon sunnuntain teemana on, " Taivaan kansalaisena maailmassa.", Se tökkii ja työntelee minua pohtimaan ja kyselemään . Mikä minä oikein olen? Identiteetti ongelma herää vanhassa vaeltajassa niin kuin nuorella kasvavalla. Mitä minun pitäisi olla? Miten sitä taivaan kansalaisena elämän arjessa, kiusojen keskellä, tässä vaikeassa maailmassa, monenlaisten ihmisten joukossa ?
Miten minä voisin olla hyvä ihminen, onnellinen uurtaja, Kristuksen seuraaja.
Niinhän se vain on, että hyväksi, Jumalan lapseksi synnytään ja kasvetaan, minä ainakin olen tarvinnut
rakkautta ja ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja anteeksisaamista tässä maailmassa ja taivaan kansalaisena, jotta jotenkin voisin sietää itseäni. Tämän viikon tekstissä on yksi elämän keskeisiä tukirakenteita ja aarrearkkuja, jota minun pitäisi muistuttaa itselleni ja toistella toisille: " Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän."
Olen tarvinnut turvatumista ja anteeksisaamista oppiakseni luottamaan ja uskomaan Hänee. Toivotan samaa sinulle.
Terveisin Esa.
Viikon sana 18.4.2021
"Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, Hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden". Ps. 23
Tämä rakastettu paimenpsalmi ja päivän evankeliumi Johanneksen mukaan (Joh. 10:1-10) vie meidät turvallisesti kulkemaan Hyvän Paimenen jalan jäljissä. Saamme kompastelevinakin liittyi Hänen seuraansa. Hän armahtaa. Hän opastaa. Hän ruokkii sanallaan, vitsallaan ja sauvallaan. Eksyneitä Hän neuvoo. Erehtyneitä ja syntisiä Hän armahtaa. "Minä olen portti. Se joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen".
"Paimenna, Herra sauvallasi kansaasi, kaitse omaa laumaasi. Sinä et pidä vihaa iäti, Sinä olet laupias. Sinä armahdat meidät yhä". Miika 7:14-20
Hyvä Paimen siunatkoon ja hoitakoon sinua ja rakkaitasi!
Reino Tanjunen
Viikon sana 11.4.2021
Ylösnnousseen todistajia
"Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Joh 20:26
Alkuseurakunnassa oli tapana tulla kastetuksi pääsiäisenä. Samalla kastetut kantoivat koko pääsiäisen jälkeisen viikon ajan valkoisia vaatteita kasteensa merkkinä. Päivän raamatun tekstit kertovat epäileville opetuslapsille sekä meille, että Hän todella on ylösnoussut. Pääsiäisen ilo saa meidät näkemään hämmentyneissä opetuslapsissa itsemme ja omat epäilyksemme. Vapahtajamme kehottaa kuitenkin evankeliumissa: "Koskettakaa minua, nähkää itse. Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani, tässä minä olen, ei kukaan muu". Ylösnoussut Vapahtajamme on keskellämme. Yhä uudelleen hän vakuuttaa: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä".
Lähimmäisissämme, joita näemme kohdatessamme, näemme Hänen kasvonsa ja kätensä. Jokainen kristitty edustaa ylösnoussutta Vapahtajaansa. Hänen kanssaan jokainen saa olla omana itsenään kiittämässä, kyselemässä ja ihmettelemässä. "Älkää pelätkö! Rohkaiskaa mielenne". (Sak) Hän antoi meille jokaiselle tehtävän: olla Hänen todistajanaan. "Hänen nimessään on saarnattava parannusta ja syntien anteeksi antamista". Luuk. 24:49 Siinäpä meille armahdetuille tehtävää kerrakseen. Siunausta sinulle ja rakkaillesi. Iloa kevääseesi!
Reino Tanjunen
Viikon sana 4.4.2021
"Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa
oleville elämän antoi" (virsi 90)
Tämä riemullinen pääsiäisvirsi kertoo meille viestin suuresta ilosta, joka
kohtasi ihmiskuntaa kaikkialla tuona ensimmäisenä pääsiäisenä. Kuolema on
voitettu, elämä ja riemu pyrkivät esiin ylösnousemuksen aamuna. Tyhjä hauta
kertoo koko maailmalle: " Ei Hän ole täällä. Hän on noussut kuolleista".
Kyselevä saa vastauksen: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?"
Meidänkin sydämiltämme on vieritetty kivi, kuten Vapahtajamme
hautakammiosta.
Pääsiäisen riemu ja pääsiäisaamun sanoma on kristillisen uskomme ydin ja
perusta. Mikä riemu, saamme yhdessä Magdalan Marian ja sen toisen Marian
kanssa kiiruhtaa haudalle ja kuljettaa sieltä enkelin ilmoittamaa viestiä
jokaiselle: "Älkää pelätkö." Minä tiedän, että te etsitte Jeesusta....
Menkää kiireesti sanomaan Hänen opetuslapsilleen: Hän on noussut
kuolleista". Meille kerrotaan pääsiäisevankeliumissa Matteuksen mukaan:
"että he lähtivät heti haudalta, yhtäaikaa peloissaan ja riemuissaan ja
riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille". Eikö tämä ole mitä
riemullisin tehtävä ja ilo myös meille jokaiselle?" Korona-ajan keskellekin
kuuluu tämä ilon viesti. Viesti kuuluu kaikelle kansalle kaikkialla
luomakunnassa. Kerrotaanhan, että aurinkokin tanssii pääsiäisaamuna. Koko
kristikunta iloitsee yhdessä luomakunnan kanssa.
"Ylösnnoussut Kristus, sytytä meihin pääsiäisen valo. Anna meissä puhjeta
esiin uskon, toivon ja rakkauden ihmeen. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti".
(pääsiäisen kirkkorukouksesta) "Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi:
Kuolleista Hän noussut on". Virsi 104:4
Riemullista Pääsiäistä!
Reino Tanjunen
Viikon sana 28.3.2021
"Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee.... Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen, Eufratista maan ääriin asti."
Sak. 9
Evankelista Matteus kirjoittaa päivän tekstissä, kuinka Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja ja Hän paransi heidät. Lapset huusivat temppelissä: Hoosianna Daavidin Poika. Jeesus puolustautuu ylipappeja ja lainopettajaia vastaan ja sanoo: " Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: "Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi". Tuntuu niin tutulta. Kiistelyä ja väittelyä. Kuka, miten ja miksi, vain jotkut tai muutamat? Sanassa kyllä sanotaan: ne jotka Herraa katsovat säteilevät. Kristus lupaa valonsa, rakkautensa ja voimansa jokaiselle, joka Häneen uskoo. Psalmin kirjoittaja kirjoittaa: "Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää Hänen armonsa!" Kiitetään, että saamme olla Isän lapsia ja kohdata Hänen rakkautensa ristin tietä kulkiessamme kohti pääsiäisen iloa.
Lähtekäämme yhdessä riemuitsemaan pääsiäismatkalle Jerusalemiin!
Reino Tanjunen
Viikon sana 21.3.2021
Marian ilmestyspäivä
"Maria sanoi: - Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä Hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa."
Mikä ilo, mikä riemu! Ajatella mekin saamme yhtyä Vapahjamme äidin Marian iloon ja kiitokseen. Marian päivän ilo vakuuttaa meille jokaiselle, että Ihmisen Pojan kautta Jumalan lupaukset täyttyvät ja Isä on Poikansa kautta anatanut meille uuden elämän.
Aikamme moninaiset ongelmat ja epäilykset saattavat kenties jättää meidät hämmennyksen ja epätoivon valtaan. Näin varmaan oli jo Maria-äidin aikanakin. Hän kuitenkin luotti kiittäen tulevaan ja ylisti Taivaallista Isäämme. Maria jätti Hänelle huolensa, toivonsa ja pelkonsa. Maria nöyrtyi Isän tahtoon. Äidit, nuo toivossa väkevät, taitavat myös meidän aikanamme olla Maria-äidin kaltaisia Jumalalta toivoa ja rohkeutta saavia. Meitäkin kutsutaan olemaan yhtä luottavaisia, Marian tavoin, kiittämään ja ylistämään elämän antajaa armosta, sovituksesta ja luottamuksesta. Kuullaan yhdessä Maria-äidin kutsu iloon ja kiitokseen. Hänen Poikansa rakastaa meitä. Siihen rakkauteen, vapauteen ja iloon sinäkin olet kutsuttu.
Siunattua Marian päivää sinulle ja rakkaillesi!
Reino Tanjunen
Viikon sana 14.3.2021
Elämän leipä
"Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa!"
Puolipaastosunnuntai sijaitsee keskellä paastoa. Tätä päivää kutsutaan kirkossamme myös leipäsunnuntaiksi päivän tekstien mukaan. Vapahtajamme Jeesus on itse elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille, ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Meidän hengellisen nälkämme ja janomme sammuttaja on armahtajamme, rakas Vapahtajamme. Päivän evenkeliumin lupauksen mukaan Hän on se leipä, joka tuli alas taivaasta meitä varten. "Joka syö tätä leipää, se elää ikuisesti". Mikä lupaus, mikä toivo! Mikä tulevaisuus! Tämä kaikki on valmistettu kyselevälle ja epäilevälle. Älä pelkää, elämän leivästä riittää sinulle ja minulle, meille jokaiselle. "Leipää taivaasta tuot,meille itsesi annat. Sanasta elämän voimaa jaat, halki kuoleman kannat" Virsi 59,2
Reino Tanjunen
Viikon sana 7.3.2021
Kolmas paastonajan sunnuntai
"Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta". Ps 25:15
Päivän psalmissa meille kerrotaan, kuinka saamme avun Häneltä, joka voi tehdä enemmän kuin arvaammekaan. Syntisyytemme ja syyllisyytemme ahdistuksineen voimme kantaa Isän kämmenelle. Meillä on vajavaisina kristittyinä lupa luottaa Isän armahtavaan rakkauteen. Paastonaika vie meidät kyselemään oman sisimpämme tuntoja hiljaisten rukousten kera. Ristin tietä kulkiessamme saamme yhdessä jatkaa tätä maista matkaamme turvallisin mielin Vapahtajaamme ja Hänen lunastustyöhönsä luottaen. Psalmista lupaa: "Me katsomme odottaen Herraan Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä" Ps 123:2
Siunausta paastoosi sinulle ja rakkaillesi pääsiäisen valon jo kajastaessa
Reino Tanjunen
Viikon sana 28.2.2021
Rukous ja usko
Elämme kirkkovuodessa paaston aikaa. 2. paastonajan sunnuntain evankeliumi on Luuk. 7: 36- 50. Siinä kerrotaan mitä tapahtui fariseus Simonin kodissa. Hän oli kutsunut Jeesuksen aterialle kotiinsa. Paikalla lienee ollut Simonin perhettä, virkaveljiä, fariseuksia. Yllättäen paikalle tulee nainen, joka oli tunnettu kaupungissa syntisestä, kenties epäsiveellisestä elämästä.
Nainen osoitti katumusta ja ystävällisyyttä Jeesukselle. Hän voiteli Jeesuksen jalat kallisarvoisella voiteella ja kuivasi ne hiuksillaan ja suuteli niitä.
Kaiken keskellä Jeesus kertoi opetuspuheen kahdesta velallisesta, joista toinen oli velkaa 50 denaria ja toinen 500 denaria. Rahanlainaaja antoi heille molemmille anteeksi. Niinpä Jeesus teki fariseus Simonille kysymyksen, kumpi rakasti enemmän? Simon vastasi oletetusti, se, joka sai enemmän anteeksi. Näin Jeesus osoitti, että tämä nainen saa paljot syntinsä anteeksi, koska hän rakasti paljon. Jeesus sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi."
Uskon, että tästä naisesta tuli Jeesuksen seuraaja ja tämän jälkeen muuttunut ihminen.
Pöytävieraat ihmettelivät: "Kuka tuo mies on?" Nainen tunsi Jeesuksen ja uskoi häneen, toisin kuin fariseukset.
Lue evankeliumi ja mieti sitä!
Pyhäpäivän yhtenä virtenä on äitini (s. 1924) rippikouluvirsi vuodelta 1940.
Virsi 361: Koska valaisee kointähtönen mua köyhää kerjääjää? Koska päättyy matka yöllinen? On yhä hämärää. Taivaalle nostan yhtenään katseeni kaipaavan. Valoa jos en näekään, sen tiedän loistavan.
Tämä virsi laulettiin myös äitini hautajaisissa 16.12.2017.
Siunattua paastonaikaa Sinulle!
Mari Pakkanen
Viikon sana 21.2.2021
Kirkkovuodessa paastonaika on alkanut. Se näkyy jumalanpalveluselämässä siten, että kunnia ja kiitosvirsi jää pois ja kirkollisena värinä on violetti.
Jeesus, kiusausten voittaja on aiheemme tällä viikolla.
"Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan." Ps 91:15
Pyhäpäivän evankeliumit kertovat siitä, miten Jeesus oli erämaassa Paholaisen kiusattavana. Jeesus, Jumalan Poika valmistautui kutsumukseensa paastoten ja rukoillen neljänkymmenen päivän ajan erämaassa. Paholainen tuli ja asetti hänelle kolme kiusausta yrittäen houkutella Jeesusta pois kutsumuksesta olla maailman Vapahtaja ja kuolla ristillä maailman syntien tähden.
Jeesus voitti kaikki kiusaukset ja todetaan;
"Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä." Matt.4: 11
Miten enkelit palvelivat Jeesusta? Sitä ei kerrota, mutta ajattelen, että he toivat Jeesukselle ruokaa ja juomaa. Jeesus ihmisenä oli heikoilla, hän oli paastonnut 40 päivää ja yötä, hänellä oli nälkä.
Tämän viikon virsi on 405.
Omassa hengellisessä elämässä tämä virsi on tullut tutuksi jo vuonna 1961. Se oli sinä
vuonna Ikaalisten seurakunnassa kinkerivirtenä ja opin sen sanat jo silloin lapsena ulkoa,
kuten kinkerivirsi pitikin osata.
"Kirkkautta kohti kulje kilvoitellen uskossa. Viettelysten portit sulje, hylkää synti, maailma." 405:1
Siunattua paastonaikaa Sinulle!
Mari Pakkanen
Viikon sana 14.2.2021
Laskiaissunnuntai 14.2.
Laskiaisesta laskeudutaan paaston aikaan. 14.2. on myös Ystävänpäivä. Teemme rakkaudenteon, kun soitamme jollekin lähimmäisellemme, jonka tiedämme olevan sairaana ja toivotamme hänelle hyvää Ystävänpäivää ja siunausta.
Laskiaissunnuntain aihe on: Jumalan rakkauden uhritie. Jumalanpalveluksissa luetaan Uuden testamentin lukukappaleena 1.Kor. 13. Jumala on rakkaus. Tämä Raamatun luku on usein esillä myös kirkollisissa avioliittoon vihkimisisissä.
"Näin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." 1.Kor. 13:13
Paastonaika kestää 40 päivää. Paastonajalla on hengellisiä tavoitteita:
-ihminen katuu syntejään ja haluaa palata täyttämään Jumalan tahdon
-ihminen tutkii Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksissä ja kuolemassa
-ihminen pyrkii vastuulliseen elämäntapaan, luopumaan omastaan ja auttamaan hädänalaisia.
Haaste sinulle! Yhteisvastuukeräys alkaa aina helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Tänä vuonna keräyksen tuotolla autetaan vanhuksia lähellä ja kaukana. Osallistu!
Paastonaika alkaa Tuhkakeskiviikosta. Se on saanut nimensä tuhkan sirottelemisesta pään päälle, parannuksen ja katumuksen merkiksi.
Jotta ihminen voi pyytää anteeksi, hänen täytyy tuntea itsensä syylliseksi, syntiseksi.
Parannus ilman katumusta on teeskentelyä. Me saamme tehdä parannusta ja katua vain omia syntejämme, ei tarvitse naapurin syntejä katua.
Rukouksena on virsi 54
"Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme ja Jeesusta kärsimystiellänsä nyt nöyrästi seuratkaamme."
Siunattua paastonaikaa Sinulle!
Mari Pakkanen
Viikon sana 7.2.2021
Päivää paavalista ja kevättä kynttelistä, on meille tuttu sanonta.
Kynttilänpäivän nimitys tulee keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin kirkossa vuoden aikana käytettävät kynttilät.
Pyhäpäivän evankeliumina on Luuk. 2: 22 - 33, joka kertoo siitä, että Jeesus-lapsen vanhemmat tuovat hänet Jerusalemin temppeliin, kuten Mooseksen laki määräsi.
Jerusalemissa oli iäkäs, hurskas ja jumalaapelkäävä mies, Simeon. Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, että ennen kuolemaansa hän saa kohdat Herran Voidellun.
Kun hän näki lapsen ja vanhemmat tulevan temppeliin, hän heti tiesi ja tunsi, että tämä lapsi on luvattu Herran Voideltu. Hän otti lapsen syliinsä ja ylisti Jumalaa:
"Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille."
Luuk. 2: 29 - 32.
Virsi 48 on runoiltu tämän evankeliumin pohjalta, olkoon se viikon virsi.
Iloa ja valoa Sinulle!
Mari Pakkanen
Viikon sana 31.1.2021
Ansaitsematon armo
Kirkkovuodessa paastonaikaa edeltää siirtymävaihe loppiaisajasta paastonaikaan. Tämä aika on paastoon valmistautumista, paaston merkityksen ja sisällön miettimistä.
Septuagesima on sunnuntain latinankielinen nimi, se merkitsee, että pääsiäiseen on 70 päivää. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto.
Ansaitsematon armo merkitsee sitä, että armoa ei ansaita ns. hyvyydellä, ahkeruudella, hyvillä töillä. Jumalan hyvyys kohdistuu kaikkiin.
Evankeliumina on Matt. 20: 1-16, Jeesuksen opetuspuhe viinitarhan työmiehistä.
Kaikki saivat saman palkan, denarin, joka oli miehen päiväpalkka. Palkka oli siis sama sille, joka oli työskennellyt 12 tuntia kuin sille, joka oli tehnyt työtä vain 1 tunnin. Palkanmaksun hetkellä päivän päättyessä ymmärtää hyvin niiden närkästymisen, jotka olivat väsyneitä ja uupuneita päivän työstä, he olivat koko päivän ahkerasti työskennelleet. Yhden tunnin työtä tehnyt tuskin oli edes oppinut työtä.
He kuulevat isännän sanovan: "Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?"
"Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan. Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon.
Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra."
Ansaitsematon armo- pohtikaamme, mitä se minulle merkitsee! Jer. 9: 22 - 23
Siunausta!
Mari Pakkanen
Viikon sana 24.1.2021
Jeesus herättää uskon
Apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä:
"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." Room. 1: 16 – 17.
Tämä oli Martti Lutherin löytö pitkällä etsimisen tiellä luostarielämässä.
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Mitä usko minulle merkitsee?
Ajattelen, että usko on luottamusta Jumalan johdatukseen. Uskon, että Jeesus Kristus on minun Vapahtajani. Minä olen syntinen ihminen ja tarvitsen armahdusta ja anteeksiantoa. Usko on aarre, usko on valo, joka johdattaa meitä ja loistaa meille pimeydessä. Kristittyinä meidän tulisi kasvaa ja vahvistua uskossa, se on kaikki Jumalan työtä. Omassa voimassa emme voi mitään.
Usko merkitsee myös turvallisuutta, olla syvästi tietoinen siitä, että Pyhä Suuri Jumala on kaikkitietävä ja kaikkivaltias, Salattu Jumala.
Rukouksemme virren 389:1 sanat:
"Jumalan haltuun anna nyt tiesi, tarpeesi ja Herran huomaan kanna surusi, murheesi. Hän, joka sinut loi, sinulle hengen soi, tarpeesi kaikki tietää, Hän auttaa tahtoo voi."
Mari Pakkanen
Viikon sana 17.1.2021
Kristittyjen ykseyden rukousviikko 18. - 25.1.
Akaan seurakunnassa vuosikymmenten ajan, kuten varmasti monessa muussakin seurakunnassa, ekumeenisella rukousviikolla järjestettiin kirkkoilta, jota toteuttamassa olivat helluntailaiset, adventistit, usein myös ortodoksit yhdessä luterilaisten kanssa.
Kristittyjen yhteistyö oli minulle hyvin tärkeätä ja rakasta. Tässä toiminnassa meillä vallitsi keskinäinen kunnioitus ja yhteys. Valitettavasti nyt kaikki hengellinen kokoava toiminta on jäissä.
Ekumeeniselle rukousviikolle sijoittuu myös 19.1. Heikin päivänä Pyhän Henrikin muistopäivä. Pyhä Henrik kärsi marttyyrikuoleman perimätiedon mukaan Köyliössä vuonna 1156. Me saamme muistella kristinuskon historiassa olleita pyhiä, jotta voisimme omassa elämässä seurata heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.
"Vanhurskaat iloitsevat, iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan edessä." Ps 68:4
Virsien sanat ovat hyvää rukousta ja usein syvää teologiaa. Tällä viikolla voimme rukoilla virren 165: 1 sanoilla:
"On suuri ihme seurakunta Herran! Maailman muoto vaikka katoaa, on Jeesus Kristus sama ikuisesti, hän itse seurakuntaa rakentaa. Kun vallat vaipuu, kirkko yhä elää ja kohti täyttä päivää vaeltaa."
Mari Pakkanen
Viikon sana 10.1.2021
Kasteen lahja
Jeesus tuli Jordanille kastettavaksi. Johannes Kastaja vastusteli, mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhuskaan tahdon." Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen ja taivaista kuului ääni:
"Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt." Matt. 3: 14 - 17.
Jeesuksen kaste hänen julkisen toimintansa, kärsimystiensä alussa on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.
Oppi-isämme Luther sanoo kasteesta:
"Kaste on siinä määrin armoa ja lohdutusta täynnä, ettei taivas eikä maa saata sitä käsittää. Jokaisella kristityllä on kasteessa tarpeeksi oppimista koko elämänsä ajaksi, että hän oppisi uskomaan, mitä se vaikuttaa. Siinähän lahjoitetaan syntien anteeksiantamus, Jumalan armo, koko Kristus ja Pyhä Henki ja kaikki hänen lahjansa."
Näin kaste on niin suuri lahja, että siinä riittää ihmiselle koko elämän ajaksi miettimistä ja oppimista. Se on Jumalan suuri salaisuus.
Mieti tämän viikon ajan kasteen lahjaa!
Mari Pakkanen
Viikon sana 3.1.2021
Uusi vuosi 2021
"Herran armo kestää iäti, hänen uskollisuutensa on vahva kuin taivas." Ps.89:3.
Näin vuoden vaihtuessa, me katsomme taaksepäin, menneeseen vuoteen, vuosiin ja suuntaamme katseemme myös tulevaan. Olemme ikään kuin rajalla.
Vuosi 2020 muistetaan maailmanlaajuisesta koronapandemiasta, mielellämme jätämme menneen, hyvin poikkeuksellisen vuoden taaksemme. Se on jäänyt mieleemme erilaisine rajoituksineen, olemme ehkä myös oppineet jotakin, ainakin sitä, että ihminen on pieni. Elämässä voi tapahtua, mitä vain kenelle vain. Moni meistä on viime vuoden aikana menettänyt myös läheisen ihmisen, ystävän. Minunkin elämää viime vuonna sävytti ystävän äkillinen kuolema ja siihen liittyvä moninainen suru.
"Herran armo kestää iäti, hänen uskollisuutensa on vahva kuin taivas."
Tämä sana on hyvä pitää mielessä ja siihen luottaa, kun nyt ehkä vähän pelon sekaisin tuntein käymme uuteen vuoteen 2021.
Siunattua vuotta Sinulle 2021!
Loppiainen 6.1.
Jeesus, maailman valo.
Pyhän evankeliumi kertoo siitä, että idän tietäjät tulivat osoittamaan kunnioitustaan vasta syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. He olivat vieraiden kansojen edustajia. Se kertoo siitä, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille, näin loppiaisena on myös esillä kirkon lähetystehtävä. Jeesus sanoo itsestään: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." Joh 8:12
Seuratkaamme uutena vuotena Kristusta. Se on käytännössä Jumalan tahdon kysymistä, rukousta, kulkemista Pyhän Hengen johdatuksessa.
Mari Pakkanen
Viikon sana 27.12.2020
Apostoli Johanneksen päivä ”Jumala on rakkaus”
Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu, kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit. Heidät on istutettu Herran temppeliin, he kukoistavat Jumalamme esipihoilla. Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat, kertovat Herran oikeamielisyydestä, Herra on minun turvakallioni, hän ei vääryyttä tee. - Psalmi 92:13-16
Kuulkaa! Viisaus kutsuu, ymmärrys korottaa äänensä. »Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä. Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen, ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin, ennen kuin hän teki maat ja mannut, ennen kuin oli hiekan jyvääkään. Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan, kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset. Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään. - Sananlaskut 8: 1, 22-30
Niin, lapseni, pysykää Kristuksessa, jotta hänen ilmestyessään voimme astua rohkeasti esiin emmekä joudu häveten väistymään hänen luotaan, kun hän saapuu. Kun tiedätte, että hän on vanhurskas, te myös käsitätte, että jokainen, joka noudattaa vanhurskautta, on syntyisin Jumalasta.
Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään.Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka näin panee toivons häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä. - 1. Johanneksen kirje 2:28-3:3
Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: »Seuraa minua.» Pietari kääntyi katsomaan taakseen ja näki, että heidän perässään tuli Jeesuksen rakkain opetuslapsi, se, joka aterialla oli nojannut hänen rintaansa vasten ja kysynyt: »Herra, kuka se on? Kuka sinut kavaltaa?» Hänet nähdessään Pietari kysyi Jeesukselta: »Entä hän, Herra?» Jeesus vastasi: »Mitä se sinulle kuuluu, vaikka tahtoisin hänen jäävän tänne aina siihen asti kun tulen? Seuraa sinä minua.» Tästä sai veljien keskuudessa alkunsa käsitys, ettei se opetuslapsi kuole. Jeesus ei kuitenkaan sanonut Pietarille, ettei tämä opetuslapsi kuole. Hän sanoi: »Mitä se sinulle kuuluu, vaikka tahtoisin hänen jäävän tänne aina siihen asti kun tulen?» Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikestä tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava.
- Johanneksen evankeliumi 21:19-24
Kalervo Peltonen
Viikon sana 25.12.2020
1. Joulupäivän teksti
Iloitse, maa! Kohottakaa riemuhuuto Herralle! Palvelkaa häntä iloiten, tulkaa hänen eteensä riemuiten. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Tulkaa hänen porteilleen kiittäen, hänen esipihoilleen ylistystä laulaen. Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään.Hyvä on Herra! Iäti kestää hänen armonsa, hänen uskollisuutensa polvesta polveen. - Psalmi 100
Herran Sebaotin viinitarha on Israelin kansa ja Juudan heimo se köynnös, josta hän iloitsi. Hän odotti oikeuden valtaa, mutta kaikki oli mielivaltaa, hän tahtoi vanhurskasta hallitusta, mutta kuuli vain katkeraa valitusta. Voi niitä, jotka liittävät talon taloon ja yhdistävät pellon peltoon, kunnes koko maa on yksin heidän eikä kukaan muu mahdu elämään siellä. Omin korvin olen kuullut Herran Sebaotin sanan – Näette vielä, että autius saapuu moneen taloon, suuret ja kauniit tilat jäävät asujaa vaille. Kymmenen auranalan tarha tuottaa vain yhden tynnyrin viiniä, ja kymmenen mittaa siementä antaa vain yhden mitan satoa. - Jesaja 5:7-10
Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä. Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään. Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme. Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
- 1. Johanneksen kirje 4:9-16
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. 8Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, Jumalasta.
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsellä hänen kirkkauttaa, kirkkauttta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän on täynnä armoia ja totuutta.
-Johanneksen evankeliumi 1:1-14
Kalervo Peltonen
Viikon sana 20.12.2020
4. adventtisunnuntai ”Herran syntymä on lähellä”
Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi. Minä odotan Herraa kuin vartija aamua, hartaammin kuin vartija aamua. Israel, pane toivosi Herraan! Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa. Hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.
- Psalmi 130:5-8
Vain lyhyt aika enää, ja Libanonin vuoret muuttuvat hedelmätarhaksi, ja tarhat ovat laajoja kuin metsät. Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, sokeat pääsevät synkästä pimeydestä ja heidän silmänsä näkevät. Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä.
- Jesaja 29:17-19
Tarkoitan tätä: Kristus on tullut palvelemaan juutalaisia. Hän on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu:
- Siksi ylistän sinua kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi.
Ja edelleen:
- Riemuitkaa, kansat, yhdessä hänen kansansa kanssa.
Ja vielä:
- Kiittäkää Herraa, kaikki kansat!
Ylistäkää häntä, kansakunnat!Jesaja taas sanoo:
- Iisain juuresta nousee verso,
joka kohoaa kansojen hallitsijaksi.
Häneen kansat panevat toivonsa.
Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo. - Kirje roomalaisille 15:8-13
Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: »Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.» Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
– Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.
- Matteuksen evankeliumi 1:18-24
Kalervo Peltonen
Viikon sana 13.12.2020
Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen – älkööt he enää eksykö mielettömyyteen!
Hän antaa apunsa niille, jotka häntä palvelevat, ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa.
Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, oikeus ja rauha suutelevat toisiaan. Uskollisuus versoo maasta ja oikeus katsoo alas taivaasta.
Herra antaa kaiken hyvän, maa antaa satonsa. Herran edellä kulkee oikeus, se valmistaa Herralle tien. - Psalmi 85: 9-14
Herra, teidän Jumalanne, antaa veljienne joukosta nousta profeetan, joka on minun kaltaiseni. Häntä teidän tulee kuunnella. Tätähän te pyysitte Herralta, Jumalaltanne, kun Horebin juurelle kokoontuneina sanoitte: ’Me emme enää kestä kuulla Herran, Jumalamme, ääntä emmekä nähdä tuota suurta tulta, sillä pelkäämme, että kuolemme.’ Herra sanoi silloin minulle: ’Se, mitä he sanoivat, on oikein. Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan. Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu, minä itse vaadin tilille sen miehen. - 5. Mooseksen kirja 18:15-19
Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä! Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuutee. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.
- Kirje roomalaisille 16:25-27
Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: »Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen.» Johannes vastasi: »Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: ’En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.’ Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen. Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.»
- Johanneksen evankeliumi 3:26-30
Kalervo Peltonen
Viikon sana 6.12.2020
2. adventtisunnuntai ”Kuninkaasi tulee kunniassa”
Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi, katso meitä! Ota hoitoosi tämä viiniköynnos, taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten, lapsi, jolle sinä olet antanut voiman. Menehtykööt uhkaavan katseesi alla ne, jotka ovat polttaneet ja pirstoneet!
Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi, joka on oikealla puolellasi, ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman. Me emme käänny sinun luotasi pois. Anna meidän elää, me huudamme sinun nimeäsi.
Jumala, Herra Sebaot, auta meitä ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme. - Psalmi 80:15-20
Näin sanoo Herra, Israelin kuningas ja sen lunastaja, Herra Sebaot: - Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, ei ole muuta Jumalaa kuin minä.
Kuka on minun kaltaiseni? Antakoon äänensä kuulua ja kertokoon minulle, mitä on tapahtunut siitä alkaen kun asetin paikalleen ikimuinaisen kansan! Hän esittäköön myös tulevat tapahtumat, tulevaiset hän kertokoon meille!
Älkää säikähtäkö, älkää jääkö kauhun valtaan!
Enkö ole jo aikoja sitten kertonut ja ilmoittanut näitä teille? Te olette minun todistajani: onko muuta Jumalaa, muuta turvakalliota kuin minä? Minä en toista tunne! - Jesaja 44:6-8
Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka. Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä. Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella. Veljet, ottakaa vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin tulokseen Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava. - Jaakobin kirja 5:7-11
Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: »Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ’Se on täällä’, tai: ’Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.» Opetuslapsilleen hän sanoi:»Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä. Teille sanotaan silloin: ’Hän on tuolla’, ja: ’Hän on täällä’, mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä. - Luukkaan evankeliumi 17:20-24
Kalervo Peltonen
Viikon sana 29.11.2020
1. adventtina
Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa iankaikkiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee.
Kuka on kirkkauden kuningas?
Hän on Herram väkevä ja voimallinen. Hän on Herra, voiton sankari. Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa iankaikkiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee. Kuka on kirkkauden kuningas? Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot! Psalmi 24: 7-10
Näin sanoo Herra; - Armon hetkellä minä vastaan sinulle, pelastuksen päivänä minä autan sinua. Minä olen luonut sinut toteuttamaan sen liiton, jonka tein tämän kansan kanssa, jotta saattaisit ennalleen maan, jotta uudelleen jakaisit autioituneet perintömaat, jotta sanoisit vangituille: »Lähtekää», ja pimeydessä viruville: »Tulkaa valoon!» Tallatuilta teiltäkin he löytävät ravintonsa, paljas kalliorinne on heille laidunmaa. Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano, ei heitä ahdista helle eikä auringon polte, sill' heitä ohjaa heidän armahtajansa, joka vie heidät lähteiden ääreen.
Jesaja 49: 8-10
Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
»Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
»Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.» Ilmestys 3: 20-22
Tämän sanottuaan Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä.
Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan 30ja sanoi: »Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä.» Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut. 33Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: »Miksi te viette varsan?» He vastasivat: »Herra tarvitsee sitä.» He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle. Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat: - Siunattu hän, kuningas, joka tule Herran nimessä! Taivaassa rauha, kunnia korkeuksissa!
Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: »Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!»
Mutta Jeesus vastasi: »Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.»
Luukkaan evankeliumi 19: 48-40
Kalervo Peltonen
Viikon sana 22.11.2020
Daavidin psalmi.
Herra, kuule rukoukseni, ota vastaan pyyntöni! Sinä uskollinen, sinä vanhurskas, vastaa minulle!
Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön. Vihamieheni vainoaa henkeäni, hän polkee elämäni jalkoihinsa, hän suistaa minut pimeyteen, kauan sitten kuolleitten joukkoon. Voimani ovat lopussa, sydämeni jähmettyy. Minä muistelen menneitä aikoja, mietin kaikkia tekojasi, ajattelen sinun kättesi töitä. Minä kohotan käteni sinun puoleesi, sieluni janoaa sinua kuin kuivunut maa. Vastaa minulle, Herra! Vastaa pian, kauan en enää jaksa! Älä kätke minulta kasvojasi, muutoin olen haudan partaalla. Sinuun minä turvaan – osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta! Sinun puoleesi minä käännyn – opeta miulle tie, jota kulkea! Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa. Sinä olet minun Jumalani – opeta minua täyttämään tahtosi! Sinun hyvä henkesi johdattakoon minua tasaista tietä. Psalmi 143:1-10
- Katso, se päiviä tulee liekehtivänä kuin tulinen uuni. Kaikki röyhkeät ja pahantekijät ovat silloin oljenkorsia. Se päivä tulee ja sytyttää ne liekkiin – sanoo Herra Sebaot – eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta. Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella.
Malakia 3:19-20
Ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli, ette sinne, missä kuultiin torventoitotus ja ääni, joka puhui niin, että kaikki pyysivät päästä kuulemasta enempää.
He eivät kestäneet määräystä: »Jokainen, vaikkapa eläinkin, joka koskettaa vuorta, on kivitettävä hengiltä.» 21Se näky oli niin pelottava, että Mooseskin sanoi: »Mnäi pelkään ja vapisen.»
Ei, te olette tulleet Siionin vuoren juurelle, elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo. Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat taivaan kirjassa. Siellä on Jumala, kaikkien tuomari, siellä ovat perille päässeiden vanhurskaiden henget, ja siellä on uuden liiton välimies Jeesus ja vihmontaveri, joka huutaa, mutta ei kostoa niin kuin Abelin veri.
Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. Kirje hebrealaisille 12:18-25
Silloin Jeesus sanoi heille: »Tänä yönä te kaikki luovutte minusta, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle.’ Mutta kuolleista noustuani menen teidän edellänne Galileaan.» 33Pietari keskeytti hänet ja sanoi: »Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.» Jeesus vastasi: »Totisesti: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.» Pietari sanoi: »Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.» Samaa vakuuttivat muutkin opetuslapset.
Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: »Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa.» Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: »Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.»
Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: »Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.»
Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: »Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.»
Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: »Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.» Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään.
Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: »Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä.»
Matteuksen evankeliumi 25:31-46
Kalervo Peltonen
Viikon sana 15.11.2020
Mooseksen, Jumalan miehen, rukous.
Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen. Jo ennenkuin vuoret syntyivät, ennenkuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit.
Jumala, ajasta aikaan sinä olet.
Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen ja sanot: »Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.»
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.
Me katoamme kuin uni aamun tullen kuin ruoho joka hetken kukoistaa, joka vielä aamulla viheriöi mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt? Armahda meitä, palvelijoitasi! Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti. Psalmi 90:1-6, 12-15
Te puhutte uskaliaasti minua vastaan, sanoo Herra. »Miten me olemme puhuneet sinua vastaan?» te kysytte. Olette sanoneet näin: »Turha on palvella Jumalaa. Mitä hyötyä on siitä, että noudatamme hänen käskyjään, palvelemme Herraa Sebaotia ja kuljemme murhe kasvoillamme? Me näemme, kuinka röyhkeät ovat onnellisia, kuinka he menestyvät vaikka ovat tehneet pahaa. He saavat elää, vaikka ovat koetelleet Jumalan kärsivällisyyttä.» Mutta kun ne, jotka Herraa pelkäävät, puhuvat kaikesta tästä, Herra kuulee, mitä he sanovat. Kaikki kirjoitetaan muistiin hänen edessään. Se koituu iloksi niille, jotka kunnioittavat häntä ja pelkäävät hänen nimeään.
Sinä päivänä, jonka minä määrään, he jälleen ovat minun oma kansani, sanoo Herra Sebaot.
- Ja minä olen hyvä heitä kohtaan, niin kuin isä on hyvä pojalleen, joka tottelee häntä. Te näette jälleen eron vanhurskaan ja jumalattoman välillä. Te näette, kuka on palvellut Jumalaa ja kuka ei ole häntä palvellut. Malakia 3: 13-18
Sitten minulle sanottiin: »Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä.
Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. »Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. »Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.
Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.
»Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.»
Henki ja morsian sanovat: »Tule!» Joka tämän kuulee, sanokoon: »Tule!» Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Ilmestys 22: 10-17
Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee.
Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa. Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta. Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!» Markuksen evankeliumi 13: 33-37
Viikon sana 8.11.2020
Antakaa toisillenne anteeksi
Minä riemuitsen sinun sanoistasi
niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.
Valhetta minä vihaan ja kammoksun,
sinun lakiasi minä rakastan.
Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän
vanhurskaista päätöksistäsi.
Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa,
mikään ei horjuta heitä.
Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut.
Minä teen sinun käskyjesi mukaan.
Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi,
se on minulle ylen rakas.
Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä -
missä kuljenkin, olen sinun edessäsi. Psalmi 119:162-168
Myös Lootilla, joka kulki Abramin mukana, oli lampaita, vuohia, nautakarjaa ja telttoja. 6Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa. Siksi Abramin ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riitaa. Siihen aikaan maassa asui kanaanilaisia ja perissiläisiä. Abram sanoi Lootille: »Ei sovi, että meidän tai meidän karjapaimentemme välillä on riitaa, sillä me olemme sukulaisia ja veljiä keskenämme. Onhan koko maa avoinna sinun edessäsi. Eroa siis minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle. Jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.» Loot katsoi ympärilleen ja näki, että Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua. Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata. Loot valitsi itselleen koko Jordanin alangon ja lähti kulkemaan itää kohden, ja näin he erosivat toisistaan.
Lootin erottua Abramista Herra sanoi Abramille: »Nosta silmäsi ja katsele tästä paikasta pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, sillä koko sen maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikiajoiksi. Minä teen sinun jälkeläisesi lukuisiksi kuin maan tomuhiukkaset: jos osaat ne laskea, osaat laskea jälkeläistesi määrän. 1. Mooseksen kirja 13:5-11 ja 14-16
Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen. Sillä se, joka tahtoo rakastaa elämää ja haluaa nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahoista sanoista ja huulensa valheita puhumasta. Kääntyköön hän pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät katsovat hurskaiden puoleen, hänen korvansa kuulevat heidän rukouksensa, mutta Herran kasvot kääntyvät pahantekijöitä vastaan. 1.Pietarin kirje 3: 8-12
Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu. »Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa.
Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.»
Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: »Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?» »Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa», vastasi Jeesus. Matteuksen evankeliumi 18:15-22
Kalervo Peltonen
Viikon sana 1.11.2020
Jumala on turvamme ja linnamme,
auttajamme hädän hetkellä.
Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy,
vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
Meret pauhaavat ja kuohuvat,
vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä.
Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia,
Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky.
Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat,
maa järkkyy hänen äänestään.
Herra Sebaot on kanssamme,
Jaakobin Jumala on turvamme. Psalmi 46: 2-8
Silloin Herra vastasi minulle:
- Jos muutat mielesi,
minä otan sinut jälleen palvelukseeni.
Jos et puhu joutavia,
vaan puhut niin kuin puhua tulee,
saat jälleen olla minun suunani
Ihmiset kääntyvät sinun puoleesi,
mutta älä sinä käänny heidän mielensä mukaan.
Minä teen sinusta lujan pronssimuurin.
Vaikka tämä kansa nousee sinua vastaan,
ei se sinua voita,
sillä minä olen sinun kanssasi,
minä autan ja suojelen sinua,
sanoo Herra. Jeremia 15: 19-20
Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.
Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty.
Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen. Kirje roomalaisille 5:1-11
Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. Mutta Jeesus vastasi heille: »Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.» Hän jätti heidät siihen ja lähti pois. Matteuksen evankeliumi 16:1-4
Kalervo Peltonen
Viikon sana 25.10.2020
Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä. Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan.
Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi, uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
Julistakoot he valtakuntasi kunniaa, kertokoot mahtavista teoistasi.
Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston.
Sinun valtakuntasi on ikuinen, sinun herruutesi pysyy polvesta polveen.
Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, uskollinen kaikissa teoissaan.
Kalervo Peltonen
Viikon sana 18.10.2020
Kuuntele, kansani, mitä opetan,
tarkatkaa sanojani, te kaikki.
Minä aion esittää viisaiden mietteitä,
tuon julki menneisyyden arvoituksia,
vanhoja asioita, joista olemme kuulleet,
joista isämme ovat meille kertoneet,
Me emme salaa niitä lapsiltamme
vaan kerromme tulevillekin polville
Herran voimasta, Herran teoista,
ihmeistä, joita hän on tehnyt.
Hän sääti Jaakobille säädöksensä
hän antoi Israelille lakinsa
ja käski meidän isiämme
opettamaan ne lapsilleen,
jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat
ja kertoisivat omille lapsilleen.
Jumalaan heidän tulee turvautua,
muistaa, mitä hän on tehnyt,
ja noudattaa hänen käskyjään,
jotta eivät olisi kuin isänsä,
nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset,
jotka häilyivät sinne tänne
eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle. - Psalmi 78:1-8
Tämän Herra puhui minulle. Lujalla kädellä hän veti minut pois siltä tieltä, jota tämä kansa kulkee.
Herra sanoi:
- Älkää sitä kutsuko salaliitoksi,
mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu.
Älkää vavistko,
älkää sitä pelätkö,
mitä se pelkää.
Piäkää te Herra Sebaot pyhänä,
pelätkää vain häntä,
vaviskaa hänen edessään.
Hänestä on tuleva solmu ja este,
kompastuskivi, kallionlohkare
Israelin kahden kuningashuoneen tielle,
Jerusalemin asukkaille loukku ja ansa.
Monet heistä kompastuvat,
syöksyvät nurin niskoin, loukkaantuvat,
tarttuvat ansaan, jäävät kiinni. - Jesaja 8: 11-15
Jumala voi todistaa, etten sano teille sekä: »Kyllä», että: »Ei.»
Eihän myöskään Jeesus Kristus, Jumalan Poika, jota minä, Silvanus ja Timoteus olemme teille julistaneet, tullut ollakseen sekä »kyllä» että »ei», vaan hänessä toteutui »kyllä». Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet hänessä vahvistuksen. Siksi mekin vastaamme hänen kauttaan: »Aamen», Jumalan kunniaksi.
Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen. - 2. kirje korinttilaisille 1: 18-22
Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin nyt uudestaan kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: »Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen.» Mies vastasi: »Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.» He kyselivät: »Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?» Mies vastasi: »Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?» He vastasivat hänelle pilkallisesti: »Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä.» »Merkillistä», mies vastasi, »että te ette tiedä, mistä hän on – ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni.
Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.» Silloin fariseukset sanoivat: »Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies – ja sinä rupeat opettamaan meitä!» He ajoivat miehen ulos.
Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: »»Uskotko Ihmisen Poikaan?» »Herra, kuka hän on?» mies kysyi. »Sano, jotta voisin uskoa.»Jeesus sanoi: »Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi.» »Minä uskon, Herra», mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä. - Johanneksen evankeliumi 9:24-38
Kalervo Peltonen
Viikon sana 11.10.2020
Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta,
ne jotka seuraavat Herran lakia.
Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa
ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan,
ne, jotka eivät tee vääryyttä
vaan kulkevat hänen teitään.
Sinä olet antanut säädökseis
tarkoin noudatettaviksi.
Kumpa kulkuni olisi vakaa,
kumpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
Kun pidän käskysi silmieni edessä,
en joudu häpeään.
Vilpittömin sydämin minä kiitän sinua,
kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi.
Minä noudatan sinun käskyjäsi -
älä koskaan minua hylkää! Psalmi 119: 1-8
Herra sanoi Moosekselle: »Ojenna kätesi Egyptin maan ylle ja kutsu heinäsirkat, niin ne saapuvat Egyptiin ja syövät kaiken maassa kasvavan, kaiken, mitä rakeilta jäi jäljelle.»
Mooses ojensi sauvansa maan ylle, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa Egyptin yli koko sen päivän ja yön. Kun aamu tuli, oli itätuuli tuonut heinäsirkat mukanaan. -5. Mooseksen kirja 10:12-13
Jeesus teki nuoranpätkistä ruoskan ja ajoi heidät kaikki temppelistä lampaineen ja härkineen. Hän paiskasi vaihtajien rahat maahan ja kaatoi heidän pöytänsä. Kyyhkysten myyjille hän sanoi: »Viekää lintunne pois! Älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa!»
Silloin opetuslapset muistivat, mitä kirjoituksissa sanotaan: »Kiivaus sinun temppelisi puolesta kuluttaa minut.» - Johanneksen evankeliumi 2:15-17
He kysyivät häneltä: »Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?» 29Jeesus vastasi heille: »Minäkin teen teille kysymyksen. Vastatkaa te ensin minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Mitä sanotte?» He neuvottelivat keskenään: »Jos sanomme: ’Taivaasta’, hän sanoo: ’Miksi sitten ette uskoneet häntä?’
Sanoisimmeko sitten: ’Ihmisistä’?» Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. Niin he vastasivat Jeesukselle: »Emme tiedä.» Silloin Jeesus sanoi: »En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen.» - Markuksen evankeliumi 12:28-34
Kalervo Peltonen
Viikon sana 4.10.2020
Mikkelinpäivänä
Herralla on istuimensa taivaissa,
ja hänen valtansa alla on kaikki maa.
Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä,
te voimalliset sankarit,
jotka hänen sanansa kuulette
ja hänen käskynsä täytätte.
Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot,
kaikki hänen palvelijansa,
jotka hänen tahtonsa täytätte.
Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa
kaikkialla hänen valtakunnassaan.
Ylistä Herraa, minun sieluni!
Psalmi 103: 19-22
Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä näin suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän
äänensä. Heitä oli lukemattomia, kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat, ja he lausuivat kovalla äänellä:
-Karitsa, joka on teurastettu,
on arvollinen saamaan vallan,
rikkauden, viisauden ja voiman,
kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.
Ilmestys 5: 11-12
Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä. Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii minun nimissäni. Mutta jos tottelet häntä ja teet kaiken, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja.
Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten,
kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät.
2. Moos 23:20-23
Kalervo Peltonen
Viikon sana 27.9.2020
Tämän viikon sunnuntain tekstit kertovat ihmeellisistä tapahtumista.
Ei sellaisia kuulu minun kokemuksiini. Niitä on vaikea käsittää ja uskoa. Varsinkin kun on joutunut itkemään poikansa, vanhempiensa ja rakkaiden ystäviensä arkun äärellä. Meille uskonsa kanssa kipuileville, liikaa itseemme rakentuville, mielestämme tietäville ja osaaville on vaikeata ymmärtää ja selittää; miksi joku herätetään ja toinen ei palaa enään tähän maailmaan. Vaikka sitä kuinka rukoilee ja suru on suuri. Ensimmäisen vuosikerran teksti kertoo; suuresta surusta Nainin kaupungin leskiäidillä poikansa arkun äärellä, joka muuttui iloksi, kiitokseksi, ilon ja uskon perustaksi.
Toisen vuosikerran teksti vie Marian ja Martan tuttuun kotiin, jossa sisarille ja Jeesukselle rakas Lasarus oli nukkunut pois. Tuskaa, surua ja toivottomuutta oli koko kylässä, mutta sekin sai muuttua kiitokseksi, ylistykseksi ja uskon ja toivon pohjaksi.
Tanskalainen ajattelija ja kirjaija Sören Kirkegaard kirjoitti aikoinaan:" Jumala on taivaassa ja ihminen on maan päällä. Siksi on vaikeaa ymmärtää Jumalan tekoja ja keskustella hänestä. Jumala on kaikkitietävä ja ihmisen tieto on turhaa suunsoittoa." Sillä iankaikkinen totuus on, ettei kaikki tieto ole rajattu siihen, mitä me näemme ja siihen mitä me ymmärrämme. Maailma on avara ja elämä selittämätön.
Sunnuntain teema:"Jeesus antaa elämän" Hän sanoi tulleensa keskellemme siksi, että ihmisillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Hän tuli tuomaan sovituksen, anteeksi- antamuksen,elämän mielekkyyden ja iankaikkisen elämän toivon.
Esa Lipasti
Viikon sana 20.9.2020
Tämän viikon teksteissä Jeesus laittaa meidät pohtimaan:a Luottamustamme ja turvautumistamme elämän myrskyissä. Kenen ja minkä varaan me syvimmiltään panemme toivomme?
Ensimmäisen vuosikerran tekstissä hän muistuttaa, että elämän ja toimeentulon perusta on perimmiltään sittenkin Jumalan lahjaa: " Katsokaa taivaan lintuja ja kedon kukkia. " Intialainen viisas opettaja kirjoitti: "Jumala pitää huolen linnuista, mutta ei hän heitä ravintoa pesään " Fotosynteesiä pitää tapahtua kedon kukkasissakin muuten ei elämä ja kasvu onnistu.
Siinä pitää olla itsekin asialla. Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa!
Toisen vuosikerran teksti, Martasta ja Mariasta puhuu Jeesuksen etsimisen ja opetuksen kuuntelemisen tärkeydestä. Turha puuhailu ja liika höpsötys pois ja
aikaa sanan kuulemiseen.
Kolmas vuosikerta kehoittaa keräämään aarteita taivaaseen. Rabbiinit tarkoittivat "aarteella taivaassa" ihmisen hyviä tekoja, jotka sitten hyvitetään kerran taivaassa ja luetaan ihmisen ansioksi. Aarre taivaassa oli kuin pankkitili, joka karttuu tai ei, ehkä yhtä itsekkäästi kuin maallisillekin tileille. Sen taseen perusteella ihminen sitten heitetään tuleen tai pääsee taivaan loputtomaan riemuun. Jeesuksella aarre oli taivasten valtakunta, kaiken siunauksen ja pelastuksen tuoja. Jotakin hyvin tärkeää ja keskeistä elämässä selviytymisessä. Luottamuksen perusta.
Esa Lipasti
Viikon sana 13.9.2020
Tällä viikolla sunnuntain teksteissä meille puhutaan kiitollisuudesta. Sekin on tärkeä ja keskeinen asia meidän elämässämme. Se vain on joskus luontevaa ja helppoa ja joskus vaikeaa ja ylivoimaista.
Honor Balzak kirjoitti paljon monenlaista kokeneena aika rajusti: " Kiitollisuus on sana, jota imbesillit käyttävät. Se löytyy sanakirjasta mutta ei ihmisten sydämestä." Vaikeaa se on, usein tekisi mieli itkeä ja kirota vaivojen ja pettymysten hetkellä.
Kuitenkin kiitollisuus on tärkeää, sellaista, mikä muuttaa maailmaa ja helpottaa elämää. Se kasvaa kauniita kukkia: iloa, ystävällisyyttä, ylistystä ja rohkeutta.
Kun Jeesus viikon tämän viikon teksteissä kerttoo kiitollisuuksista hän tekee sen toimintansa kautta. Spitaaliset parantuu, halvaantunutta autetaan, yksinkertaiset ymmärtää tärkeitä asioita, jotka itseään oppineina ja viisaina pitäville jää käsittämättä. Kiitollisuus meissä herää aina siellä, missä ihminen saa jotain, missä hänellä on joku, hän saa jotain joka auttaa, hoitaa ja lohduttaa. Kysymys on lahjan saamisesta ja asioiden oikeasta oivaltamisesta.
Pitäisi kohdata Kristus, sanassa, sakramentissa tai toisessa kristityssä.
Esa Lipasti
Viikon sana 6.9.2020
Kristittynä olemisen opettelun viikko
Viikon teksteissä ( Joh,15:25-57, Matt.43-48, Mark.12:41-44 ) Jeesus meille ihmisenä olemisesta. 1960- luvulla lauloimme Lahdessa nuorten nuorten kanssa: " On vaikeata rakastaa, vaan oppivani soisin, suo että mielen laupiaan ma Jeesus saada voisin." Tuskin silloin ymmärsimmekään kuinka isosta asiasta oli kysymys.
Meidän tulisi ymmärtää, että rakkaus, usko ja pelastus ilmenee, toteutuu, elää ja pelastaa meidät teoissa ja vaelluksessa. Siksi se on usein niin monimutkaista, haastavaa ja vaikeaa.
Sitä ei ymmärtänyt nuori juutalainen, joka kyseli Jeesukselta: " Mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän? Ei pappi eikä Leeviläinen,, mutta samarialainen ymmärsi. Mekin nyt elämme hyvin vaikeaa aikaa, toisen ihmisen kunnioitus, rakastaminen ja ymmärtäminen on kiven takana.
Mutta vanha totuus pitää paikkansa, kukko ei laula käskemällä, eikä rakkaus synny komentelulla Rakkaus herää meissä vain siellä, missä sitä saa kokea, siellä missä armahdetaan, annetaan anteeksi, hoidetaan, lohdutetaan, ja rohkaistaan . Me emme osaa, me emme pysty, ellemme ymmärrä ja koe, että meitä rakastavat Jumala ja hyvät ihmiset.
Esa Lipasti
Viikon sana 30.8.2020
Jeesus parantajamme
"Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan Jumalaansa" Ps 146:5 Sunnuntain psalmista jatkaa: "Hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Herra rakastaa oikeamielisiä Hän suojelee muukalaisia ja tukee leskiä ja orpoja, mutta jumalattomien tien Hän tekee mutkaiseksi" Ps 146:8-9. Miten turvallista. Hän tietää ja tuntee sinut ja minut. Hän tuntee omiensa vaikeudet ja elämisen ihmettelyt. Miten ihmeelliset ovatkaan Hänen lääkkeensä: "Älä pelkää, sillä minä olen sinut lunastanut. Sinä olet minun". Näin Sanassa luvataan. "Herra hallitsee ikuisesti. Hän on sinun Jumalasi Sion, polvesta polveen. Halleluja!" Siunausta ja voimia sinulle ja rakkaillesi. Kesän lämpö ja alkavan syksyn kauneus ja täyteys hoitakoon sinua ja sieluasi.
Kiitä ja iloitse! Siunaten Reino
Reino Tanjunen
Viikon sana 23.8.2020
Itsensä tutkiminen
Sunnuntain Päivän Tunnussanassa sanotaan: "Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa Hänen eteensä kaikki, mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme" Ps 62:9
Miten turvallinen ja lohduttava ohje jokaiselle meistä. Aika ja olosuhteet muuttuvat. Menneet asiat tekoineen ja toimintoineen saattavat painaa, jopa ahdistaa. Lupaukset ja psalmin kehotus kuitenkin hoitavat ja virkistävät levotontakin kyselijää ja tutkistelijaa. Ristin Jeesus on joka hetki kanssamme. Ansioton armo hoitaa ja lohduttaa. Voimme vain luottaa suureen ja armahtavaan rakkauteen. Raamatussa meille kerrotaan Jeesuksen sanoin: "Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun", sanoo Herra sinun Armahtajasi. Armahtava rakkaus olkoon kanssasi!
Reino Tanjunen
Viikon sana 16.8.2020
Etsikkoaikoja
"Kuule kansani, minä varoitan sinua. Kunpa kuulisit minua Israel" Ps 81:9
Elämässä on monenlaisia tilanteita ja vaiheita, monia muutoksiakin. Usein toimimme vastoin Taivaallisen Isän ohjeita ja petymme näin toimiessamme. Emme toki ole täydellisiä. Jäämme aina vajavuuksiemme orjiksi. Vapahtajamme on kuitenkin Armahtaja. Etsikkoaikoja meille annetaan Hänen armostaan. Useinhan lapset juonittelevat isälleen. Emme tahtoisi kulkea tietä, jonne Hän meitä opastaa. Kuitenkin olemme osa Hänen kansaansa Israelia, joka sekin erehtyi. Isä ojensi ja ohjasi kansansa oikealle tielle. Kulkekaamme epäilyksen ja orjuuden tieltä pelastuksen tielle ja armon poluille. Siihen Vapahtajamme meitä jatkuvasti kehottaa. Se tie on turvallinen kompastelijallekin osana totista Israelia. Isän varoitukset koituvat lopulta siunaukseksi meille kaikille.
Iloa Sinulle ja rakkaillesi.
Reino Tanjunen
Viikon sana 9.8.2020
Jumalan uskollisuus lahjojen hoitamisessa "Sinun liittosi on ihmeellinen, siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä" Ps 119:129-136 Todella, miten ihmeellinen onkaan Isän liitto lapsiaan kohtaan. Meille se ei aina ole itsestäänselvää. "Katso puoleeni, anna armosi - se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas". Näin psalmista huudahtaa. Samoin saamme pyydellä mekin monien paineiden ja ahdistusten alla. Herra armahda. Miten syvä, mutta samalla rohkaiseva huuto sydämestämme. Jokainen meistä voi huokaista tuon huudon pyyntönä Isälle. Aikamme on täynnä monenlaisia haasteita ja houkutuksia. Pitäkäämme kiinni Vapahtajamme lupauksista ja hoivatkaamme toisiamme sillä rakkaudella, jolla Kristuskin on meitä hoivannut. Näinhän apostoli Paavalikin pyytää meitä tekemään. Siunausta Sinulle ja rakkaillesi.
Reino Tanjunen
Viikon sana 2.8.2020
Totuus ja harha
"Herra, sinä ilahutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä". Ps. 92;5
Miten hyvältä ja lohduttavalta psalmin sanat tuntuvatkaan. Aurinko ja lämpö. Luonnon vihreys. Lähestyvä marjastusaika. Tässä ja nyt olemme keskellä Hänen hyvyyttään ja huolenpitoaan. Koronarajoituksetkin ovat väljentyneet. Helpottavaa, eikö vain? Hänen hyvyytensä meitä syntisiä, armahdettuja kohtaan on todella mitä ihmeellisintä. Kristittyinäkään emme ole täydellisiä, emmekä tule täydellisiksi. Meillä on kuitenkin aina annettavaa toinen toisillemme. Samalla meillä on oikeus, jopa velvollisuus rakastaa toisiamme, vaikeitakin lähimmäisiämme ja kutsua heitä Isän hoidettavaksi. Siinäpä meille tehtävää. Kulkea kaitaista, jopa ahdasta elämän tietä ja jättää taakse tuhoon ja turmioon vievä tie. Pysytään yhdessä armon tiellä. Se on siunauksen ja rukouksen tie.
Reino Tanjunen
Viikon sana 26.7.2020
Kirkastussunnuntai
Kirkastussunnuntaita on vietetty kirkossamme jo 1500-luvulta lähtien 8.sunnuntai helluntaista. Kaikissa synoptisissa evankeliumeissa (Matteus, Markus, Luukas) on Kristuksen kirkastuminen esitetty. Tämä aihe on yksi suosituimpia kirkkojemme alttaritaulun aiheita. Niin myös Akaan kirkon alttaritaulun aihe, sain tuossa kirkossa 38 vuoden aikana useamman kerran saarnata myös kirkastussunnuntaina.
Jeesus otti mukaansa korkealle vuorelle yksinäisyyteen Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen.
Tuo hetki kirkastusvuorella oli hyvä hetki, niinpä Pietari ehdotti Jeesukselle, kolmen majan rakentamista. Mutta siihen ei ollut aikaa, tuollainen hyvä, pyhä hetki ja kokemus kestää vain hetken, mutta se on hengellisesti merkityksellinen kokemus, näin myös opetuslapsille.
He kuulivat äänen: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!" Tämän kuultuaan he pelon vallassa heittäytyivät kasvoilleen maahan. Jeesus tuli heidän luokseen ja sanoi:" Älkää pelätkö!" Sitten kerrotaan, että kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.
Siinä meille suuri läksy ja muistolause alkavalle viikolle: tärkeintä on nähdä Jeesus yksin.
Mitä se käytännössä kristityn hengellisessä elämässä merkitsee?
Ajattelen, että se merkitsee tehtävien ja kutsumuksen vastuullista hoitamista ja sen muistamista, että olen keskeneräinen ihminen, niin kauan kuin olen matkalla ja
kristityn päämäärä on taivaan koti. Kristityn kutsumus on elää todeksi oikeudenmukaisuutta ja rakkautta, elämä on hengellistä kilvoittelua täällä ajassa.
Onko välit selvät lähimmäisten ja Jumalan kanssa. Kristus kuoli ristillä meidän
rikkomustemme tähden. Se on suuri totuus.
Siunausta viikkoosi"
Mari Pakkanen
Viikon sana 19.7.2020
Rakkauden laki
Rakkauden kaksoiskäsky kuuluu: Rakasta Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kristityn tulisi osoittaa rakkautta myös vihamiehelleen. Vakava kysymys on, jos ihminen on vuosien ajan saanut kokea epäoikeudenmukaisuutta ja sitä, että vallanpitäjät pyrkivät muuttamaan hyvän pahaksi, onko helppo antaa anteeksi ja olla hiljaa. Eikö silloin hyväksytä vääryys ja vahvisteta huonoa käytöstä?
Jokainen epäoikeudenmukainen rauha on uuden sodan siemen. Erimielisyyksistä
pitäisi asianomaisten keskustella ja sopia riitaisuudet. Kaikkea yhteistyötä rakennetaan vain anteeksiantamuksen pohjalta. Anteeksipyytämiseen ja anteeksiantamiseen vaaditaan nöyrää mieltä
ja asennetta ja ennen muuta luottamusta. Jos lähimmäisten kesken ei ole luottamusta, silloin ei ole mitään ja silloin ei mitään rakentavaa synny.
Kaikessa yhteistyössä syntyy erimielisyyksiä, mutta monet asiat ovat korjattavissa rakentavalla yhteistyöllä.
Ihmisen elämä on lyhyt ja se kannattaa käyttää hyvän tekemiseen ja rakentamiseen.
Oikeudenmukaisuus, hyvyys ja rakkaus voittaa aina lopulta!
"Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille." Luuk 6:51
Siinä läksyä ja muistolausetta tälle viikolle!
Mari Pakkanen
Viikon sana 12.7.2020
Sunnuntaina 12.7.2020 on Apostolien päivä
Se merkitsee kirkkovuodessa punaista liturgista väriä eli todistamisen väriä. Pyhä päivän ensimmäisen vuosikerran evankeliumi kertoo Pietarin suuresta kalansaaliista. Kalastajat olivat tehneet työtä koko yön, eivätkä olleet saaneet saalista. Jeesus käski heidän mennä keskelle järveä, keskellä päivää. Kalansaalis yllätti kalastajat niin, että veneet olivat upota.
Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: "Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies." Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja."
Pietari tunsi oman syntisyytensä ja Jeesuksen jumaluuden. Hän lähti seuraamaan Jeesusta, hänestä tuli opetuslapsi. Hän joutui käymään kovan koulun valmistautuessaan ihmisten kalastajaksi, apostoliksi.
Oikea apostolinen asenne sinulla ja minulla tänään on koko sydämestä yhtyä Franciscus Assisilaisen rukoukseen, hän eli 1200- luvulla, mutta ajankohtaista on vielä 2020- luvullakin.
Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin että voi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
Amen,
Rukoilkaamme tätä yhdessä tämän viikon ajan!
Mari Pakkanen
Viikon sana 5.7.2020
Armahtakaa!
Viime sunnuntain evankeliumi on Joh 8:2-11. Siinä kerrotaan, että lainopettajat ja fariseukset toivat temppeliin Jeesuksen luo naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta.
He kysyivät Jeesukselta, mitä sanot? Jeesus vastasi: "Se, teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." Oikeastaan se, teistä, joka ei ole langennut samaan syntiin kuin naista syytetään, heittäköön ensimmäisen kiven. Kaikki läsnäolevat tunsivat piston sydämessään, siis syyllisyytensä, ja poistuivat hiljaa temppelistä. Sinne jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus armahti, antoi synninpäästön naiselle ja sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."
Tämä nainen tunsi ja tunnusti syyllisyytensä. Jotta voi kokea armahduksen ja anteeksiannon, täytyy tuntea ja tunnustaa itsensä syylliseksi. Rohkea ja suoraselkäinen on se, joka myöntää virheensä ja pyytää anteeksi.
Elämän loppupelissä meiltä sittenkin vain kysytään, olenko rakastanut, ovatko synnit anteeksiannetut.
Muistakaamme aina! "Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään." Room. 14: 12.
Armahtavaa, rakkaudellista mieltä!
Mari Pakkanen
Viikon sana 28.6.2020
Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle. Psalmi 139: 23-24
Kalervo Peltonen
Viikon sana 21.6.2020
Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Kun käännyt pois, ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun. Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot. Olkoon Herran kunnia ikuinen! Saakoon hän iloita kaikista teoistaan. Psalmi 104: 27-31
Kalervo Peltonen
Viikon sana 14.6.2020
Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.» Johanneksen evankeliumi 14:21
Kalervo Peltonen
Viikon sana 7.6.2020
Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan. Sakarja 14:9
Viikon sana 31.5.
Toukokuun neljäs viikko on Kristuksen taivaaseen astumisen, Pyhän Hengen lupausten ja vuodattamisen tärkeä juhla-aika.
Katse on siirtynyt kärsivästä ristin Jeesuksesta, seuraajistaan huolehtivaan ja hoitavaan,kirkastuvaan Kristukseen. Keskeistä hänellä on hätä meidän selviytymisestämme langenneessa; " totuuden jälkeisessä" maailmassa, jossa on usein kovin vaikeaa ymmärtää Jumalan suunnitelmia ja tekoja. Kun Kristus otettiin Taivaaseen Hän ei ollut enään samalla tavalla
keskuudessamme kun aikaisemmin. Ei epäilevä Tuomas voinut enää laittaa sormiaan haavoihin ja näkökontaktit loppuivat. Tuli taas ihmettelyn ja ymmärtämättömyyden aika.
Totuutta kun on niin monenlaista; empiiristä, aistein havaittavaa, mitattavaa, lujalta kuulostavaa, mutta silti havainto- ja mittavälineistä kiinni olevaa, tarkistettavaa ja muuttuvaa. On aavistelevaa, luottamukseen, kokemuksiin ja uskoon perustuvaa totuuden kokemista ja tietämistä.
Tällaista Pyhän Hengen tuomaa muistutusta, opetusta, turvallisuutta, iloa, rauhaa ja kotiin taluttamista Jeesus lupaa elämän korpivaellukselle jääville seuraajilleen.
Pyhä Henki toimii keskellämme Hänen seuraajiensa julistaman sanan ja toimittamien sakramenttien välityksellä. Heikko saa tukijan, murheellinen lohdutuksen, epäilevä varmuuden ja tietämätön oivaltaa ymmärryksen.
Me elämme usein uupumisen, häpeän ja murheen sisässä, mutta tämä viikko on Helatorstain ja Helluntain, toivon, odotuksen, lupausten ja niiden täyttymisen aikaa.
Tämä jäähyväisten, hyvästelyjen ja lupausten viikko on toivon aikaa. Silloinkin kun tieto tulee rajoilleen, kun usko horjuu, ilo väistyy ja rauhattomuus valtaa, toivo vielä jaksaa, rukoilee ja odottaa.
Ihmetellään kesän tuloa, uuden elämän puhkeamista loistoonsa ja iankaikkisen elämän suloisuutta.
Terveisin Irja ja Esa Lipasti
Viikon sana 24.5.2020
Pyhän Hengen odotus su 24.5.2020 Joh.7: 37-39
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. 38. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." 39. Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.
Pyhä Henki antaa elävän veden kautta kaikkea sitä hyvää taivaasta, mitä vain Jumalan rakkaus tuo meille Hänen kanssaan yhteydessä oleville. Jumalan rakkaus tuo vastauksen meidän rukouksiimme.
Me tarvitsemme juotavaa myös elämämme jatkumiseksi. Ilman sitä kuivettuisimme.
Hengellisen yhteyden hoitamiseksi saamme olla rukouksessa, lukea Raamattua ja siunata toisiamme. Saamme kulkea Jeesuksen seurassa Hänen opetuksien mukaisesti. Tätä saamme pyytää päivittäin ja kiittää siitä jokainen hetki. Voimme oikein ihmetellä, mitä kaikkea hyvää meillä on , vaikeuksista huolimatta. Jumala antaa meille kasvatukseksi ja koulutukseksi elämän kärsimyksiä. Hän myös antaa Armosta niistä ulospääsyn Sanansa ja Jeesuksen kautta.
Iikka Löytty
Viikon sana 17.5.
Toukokuuun kolmannella viikolla Jeesus opettaa opetuslasten pyynnöstä heille rukoilemisesta:
" Jeesus opetti ja sanoi:" Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagoogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa, joka näkee näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.
Rukoilkaa te siis näin: " Sitten seuraa tärkein opetus, meille kaikille tuttu ja rakas " isä meidän rukous". Matteus, 6:5-13
Jäähyväispuheesta siirryttiin tällä viikolla Vuorisaarnaan, joka on kristillisen hurskauselämän oppikirja. Viikon tekstissä Jeesus varoittelee julkishakuisuudesta, suosiota ja taputuksia kalastelevasta näennäis hurskastelusta. Mitä Jeesus sanoisi meidän ajassamme? Kyllä kai mekin yritämme esittää enempää kuin me olemme.
Rukous on sydämen nöyrää, vilpitöntä puhetta Jumalalle. Sitä on yritetty määritellä monin tavoin.
Se on kristityn tapa elää ja olla Jumalan edessä. Se kyyhkynen, joka lähetettiin arkista tai niin kuin
Mooseksen sauva korpivaelluksella, Se on laiva, joka kantaa meidät elämän myrskyisen
meren yli kotisatamaan. Se on kristityn hengitystä, ilman sitä ei elämä onnistu.
Jeesus rukoili paljon ja antoi hyvän esikuvan seuraajilleen. Hän rukoili paljon opetuslastensa ja toisten ihmisten puolesta. Minun rukoukseni tahtoo pyöriä omien asioideni ympärillä. On aika opetella.
Terveisin Esa Lipasti
Viikon sana 10.5.
Tekstinä on 4. pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina on Joh.17:6-10.
” Jeesus rukoili ja sanoi:” Minä olen ilmoittanut nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta. Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle. Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun, ja minun kirkkauteni on tullut julki heissä.”
Sunnuntain nimi on latinan kielisestä päivän psalmin alkusanasta Cantate, laulakaa, laulakaa Herralle uusi laulu. Mielessäni pyörii tutun laulun sanat:” Lapsi oman Herran Taivaan kuninkaan, kruunun perin kerran, Valtakunnan saan.” Viikon teemana on Taivaan kansalaisena maailmassa. Tähän langenneeseen maailmaan lähetetty tarvitsee joskus satuja. Sellaisia satuttavia ja selkeitä, joissa on paljon mahdollista ja jotka antavat tilaa Jumalalle kaiken ahtaan keskellä.
Leena Erkkilä on kirjoittanut minua ruokkivan sadun, jonka tahdon kertoa nyt teille ystävilleni rautatieläisten jalossa joukossa. Se on kertomus ”reppasenkeleistä”. Muiden, niiden hyvin onnistuneiden perässä raahustaa maailman murjomina Taivaan Isän luokse täältä kolme reppanaa; silmät nuhruisina kyynelistä, varpaat savessa, mekko likaisena, siivet luupallaan ja muutenkin…
”Tämmöisiä me nyt olemme. Sinä lähetit meidät maan päälle lohduttamaan murheellisia, mutta me tulimme itse murheellisiksi, kun maan päällä on niin paljon kaikenlaista pahaa: Riitaa, kateutta ja sotia… kyllähän Sinä tiedät.”
”Kyllähän minä tiedän”, sanoi Taivaan Isä, ”mutta ei silti saa liata mekkoansa. Menkää nyt ja peseytykää minun vuoripurossani.”
Kun oli peseydytty ja tultu puhtaiksi, reppanat lähetettiin hakemaan itsellensä silmälasit, sellaiset ruusunpunaiset, joiden läpi maailma näytti aivan toiselta, paremmalta, Jumalan rakastamalta ja lunastamalta.
Tämän pyhänpäivän teksteissä Jeesus rukoilee ja hätäilee opetuslastensa, seuraajiensa, kaikkien meidän puolesta, ettei meille kävisi yhtä kurjasti kuin noille reppasenkeleille näytti alussa käyneen. Heiltä katosi usko ja toivo, ilo ja rohkeus, koko elämän mieli.
Kuitenkin Taivaan kansalaisille kuuluu ilo ja toivo kaiken pimeänkin keskellä. Jeesus rukoili teksteissä meidän edestämme: ”Pyhä Isä varjele heidät nimessäsi”. Siksi me saamme usein lohdutuksen, anteeksiantamuksen ja toivon sanan tässä maailmassa kulkiessamme.
Askeliinne ja väsymyksiinne Jumalan puhdistavaa vuoripuroa ja uusia toivon näköaloja avaavia ruusunpunaisia silmälaseja toivoen,
Esa Lipasti
Sana sinulle 3.5.
" Jeesus rukoili ja sanoi: " Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan,
kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle,jotta he
olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi sen
nimen, jonka olet minulle antanut. Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan, paitsi se, jonka täytyi joutua kadotukseen, jotta kirjoitus kävisi toteen. Nyt minä tulen Sinun luoksesi. Puhun tämän,kun vielä olen maailmassa, jotta minun iloni täyttäisi heidät.
Minä olen ilmoittanut heille sanasi ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin minäkään en kuulu. En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahasta.He eivät kuulu maailmaan, niin kuin minäkään en kuulu. Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus."
Johannes 17:11-17, 3. sunnuntai Pääsiäisestä.
Toukokuun ensimmäisen viikon teemaksi on annettu: " Jumalan kansan koti -ikävä." Meille monille tuttu ja joskus hyvinkin ahdistava tunne. Oli Kiirastorstai Jerusalemissa. Jeesus piti pitkää jäähyväispuhetta, hyvästeli opetuslapsia kärsimisensä ja kuolemansa edellä. Tarkoituksena oli auttaa heitä selviytymään ja ymmärtämään ettei tapahtumissa ollut vain tämän maailman mahtajien, maaherran, ylipappien, villittävän ja helposti manipuloitavan kansajoukon tahdon totetumisesta vaan myös Jumalan tahdon, sovitus suunnitelman toteutumisesta.
" Opetuslapset olivat ja ovat täällä maailmassa, mutta eivät enää kuulu maailmaan."
He olivat Kristuksen seuraajia, Hänestä todistavia, Jumalan koulussa olevia, maailma, tämä elämä on kasvupaikka, ihmiseksi Jumalan lapseksi kypsymisen kehto. Heillä on Jumalan ja Kristuksen armo, rakkaus, anteeksianto ja toivo.
Maailmasta oleminen on vain tämän maailman muovaamana olemista, jossa arvioidaan elämää ja asioita vain tämän näkyvän, aistittavan, mittareilla mitattavan maailman muuttuvista ja kapeista näkökulmista.
Minua hämmästyttää eniten runsas rukous opetuslasten puolesta. Tekstissä ei ollut vain osa opettavista, hellistä jäähyväisistä opetuslapsille vaan suurelta osalta rukousta Jumalalle opetuslasten puolesta. " Pyhä Isä suojele heitä" "Varjele, pyhitä heitä " Esirukous auttaa koti-ikävässä ja monessa muussakin ikävässä. Ikävöidään ja kiitetään yhdessä.
Terveisin Esa Lipasti
Sana Sinulle 26.- 2.5.2020
Hyvän Paimenen sunnuntain psalmi on tuttuakin tutumpi psalmi 23. "Herra on minun Paimeneni, ei minulta mitään puutu". Hyvä Paimen kutsuu meitä jokaista lohduttamaan toinen toistamme elämämme arjen keskellä. Olemmehan kristittyinä kaikki Hänen kansaansa kaikista maanosista. Aikamme on monin tavoin levoton ja välillä jokainen meistä epäröi. Hyvä Paimen kutsuu. Sinullakin on lupa kuulla Hänen kutsuaan. Hän tahtoo rohkaista laumaansa: "Minä en sinua jätä, minä en sinua hylkää." Hän etsii ja Hän armahtaa. Jeesus itse sanoo: "Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut" Joh. 10:14. Turvallista matkaa Hyvän Paimenen seurassa. Siunausta sinulle ja rakkaillesi.
Reino Tanjunen
Sana Sinulle 19.- 25.4.2020
Ylösnousseen todistajia saamme jokainen olla. Päivän evankeliumissa Jeesus kysyy opetuslapsiltaan ja samalla meiltä jokaiselta: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" Joh.21. Miten Hän meistä lapsistaan huolehtiikaan. Elämä voi kohdella meitä itse kutakin mitä moninaisimmin tavoin. Hänen todistajinaan saamme kuitenkin katsoa turvallisesti ja lohdullisesti eteenpäin. Kristus itse antaa seuraajilleen turvallisuuden ja toivon. Hän itse rohkaisee meitä jokaista katsomaan toivossa tulevaisuuteen. Persoonallisesti Hän huolehtii omistaan. Muistathan, Hän kyselee jatkuvasti: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" Siunausta ja voimia sinulle ja rakkaillesi.
Reino Tanjunen
Sana Sinulle 12.-18.4.2020
"Tämä on se päivä, jonka Herra teki. Iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä" Ps. 118 Mikä ilo. Mikä riemu. On pääsiäisaamu. Ahdistuksen ja kysymysten, hädän ja tuskan keskelle loistaa Ylösnousseen mukanaan tuoma ilo. Toivo voittaa murheen. Riemu pelon. On ilon ja uuden toivon aika. Totisesti Kristus on noussut kuolleista. "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Riemullista pääsiäistä ja valoisaa kevättä sinulle ja rakkaillesi.
Reino Tanjunen
Sana Sinulle 29.3.- 5.4.
Paastonajassa olemme Palmusunnuntaissa. Meille kerrotaan, kuinka Vapahtajamme ratsasti aasilla kohti Jerusalemia. Tieto asiasta oli levinnyt laajasti. Niin on monenlaista tietoa levinnyt myös raivoavasta koronaviruksesta. Sitäkin ihmetellään. Kristityillä on mahdollisuus seurata Vapahtajamme matkaa kohti pääsiäisjuhlaa. Meillä on toivo Hänen kärsimyksiensä kautta. Käykäämme Häntä vastaan huutaen: "Hoosianna, siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas." Joh. 12:12-13
Reino Tanjunen
Sana Sinulle 23.- 29.3.
Marian Ilmestyspäivä
Maria sanoi enkeli Gabrielin ilmoitukseen: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Näin Maria, tuleva Herran äiti, otti nöyränä vastaan tulevan kutsumuksen. Kirkon historiassa on vietetty 2.7. Marian käyntipäivää. Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin, Elisabetin luona. Evankeliumissa kerrotaan, että Maria viipyi sukulaisensa Elisabetin luona kolme kuukautta. Mitä nämä kaksi tulevaa äitiä, jotka edustivat ikänsä puolesta aivan eri sukupolvia, keskustelivat keskenään tuona aikana. He olivat hyvin hämmentyneessä elämän tilanteessa. Uskon, että he rohkaisivat toinen toistaan, he tarvitsivat toisiaan.
Tämän päivän maailman tilanne on niin hämmentävä, että ei edes sota-aikana ole ollut tällaisia kokoontumiskieltoja.
Tuleeko meillekin, vielä todellinen Herran sanan nälkä? Toivotaan ja rukoillaan, että elämä tasaantuu ja lähtee taas käyntiin ja kirkoissa saadaan saarnata Jumalan sanaa ja toimittaa pyhiä sakramentteja.
Nöyryys on taipumista Jumalan tahtoon.
Rukousta, hyvät ystävät!
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 16.- 22.3.
"Me katsomme odottaen Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä." Ps.123:2
Paastonajan merkitys on se, että mietimme omaa osasyyllisyyttämme Kristuksen kärsimyksiin ja kuolemaan. Meidän sisimmässämme on jatkuva taistelu hyvän ja pahan välillä. Itse kukin tekee valinnan, kumman valitsee. Pitää esillä hyvää. Mitä se käytännössä on tänä päivänä, kun muutamassa viikossa maailman meno on todella hämmentävää. Korona-virus on muuttanut pienen ihmisen elämää myös meillä. Katollisessa kirkossakin historiaa, kun Paavi on kieltänyt Italiassa jopa messujen pitämisen. Meidänkin seurakunnissa monet toiminnat ja kokoontumiset on peruttu.
Hämmennys valtaa usein tajuntamme, niin nopeaa on muutos maailmamme!
Pieni ihminen rukoilee: "Me katsomme odottaen Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä." Ps. 123:2
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 8.-14.3.
Hellittämätön usko
Jeesus aterioi seurueineen fariseuksen kodissa ja kesken aterioinnin kutsumattomana vieraana tuli nainen, joka tunnettiin kaupungissa ns. syntiseksi naiseksi.
Tämä nainen katui tekojaan ja hän osoitti sen voitelemalla Jeesuksen jalat tuoksuvoiteella ja itkun kyynelillä kasteli Jeesuksen jalat. Hän osoitti syvää katumusta.
Jeesus sanoi lopulta naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi." "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa."
Voi hyvin kuvitella, että tämä Jeesuksen kohtaaminen muutti tämän naisen elämän. Hän sai ihmisarvonsa takaisin.
Me tarvitsemme vain anteeksiantamusta!
Mari Pakkanen
Sana Sinulle 1.-7.3.
"Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia." Hebr. 5: 9.
Kirkkovuodessa paaston aika on alkanut. Tämä aika kutsuu meitä erityisesti katsomaan omaan sisimpäämme rehellisesti ja miettimään omaa osasyyllisyyttämme Jeesuksen kärsimyksiin ja kuolemaan. Meidän on hyvä muistaa, että teemme parannusta aina vain omista synneistämme.
Jeesus kiusausten voittaja. Paholainen yritti viekoitella Jeesusta lankeamaan kiusaukseen eli pois kutsumuksesta. Jeesuksen, Jumalan Pojan tehtävä ja kutsumus oli kuolla ristillä koko maailman syntien edestä. Tämä ei ollut hänelle, Jumalan Pojalle helppo.
Jeesus oppi kärsimyksistä kuuliaisuutta ja hän oli kuuliainen loppuun saakka, hän täytti Isän tahdon.
Mari Pakkanen